Lounais-Häme

Laiskoja, vaarallisia ja varkaita? Forssalaiset romanit kumoavat heihin kohdistuvia väitteitä

Romanit eivät halua tehdä töitä, romanit varastavat, romanit ovat vaarallisia…

Siinä jotakin niistä ennakkoluuloista, jotka ovat tuttuja forssalaisille Kim ja Tenise Frimanille sekä Tino ja Tenho Långströmille.

Romaninelikkoa ahdistaa se, että he joutuvat jatkuvasti vakuuttelemaan romaniyhteisön ulkopuolisille henkilöille, etteivät he varasta kaupasta ja että he todella haluavat oikean työpaikan ja koulutuksen.

-Kyllähän se kirpaisee, kun on vähän huono päivä ja joutuu taas sellaiseen tilanteeseen, jossa kohdellaan kuin ö-luokan kansalaista, Tenho Långström sanoo.

 

Kun romani kävelee Forssan kadulla, hän saa väistämättä ikävän katseen ainakin joltain vastaantulijalta. Forssalaisromanien mukaan vähemmistöön kuuluminen aiheuttaa myös varsinaista syrjintää.

Esimerkiksi Tenise Frimanin kauppareissut ovat kaikkea muuta kuin leppoisia. Hän pukeutuu naisten romanipukuun ja kerää usein herkeämättömiä katseita kaupassa asioidessaan.

-Ei ole lainkaan tavatonta, että järjestyksenvalvoja kävelee perässäni koko kauppareissun ajan, Friman sanoo.

Monelle tuntuu olevan itsestäänselvyys, ettei romani halua tehdä töitä.

-Kerran eräs romanituttavani pääsi työhaastatteluun hakemuksen ja puhelun perusteella. Kun tuttava sitten asteli haastattelupaikalle ja haastateltavat näkivät hänet, he ilmoittivat välittömästi, että paikka on jo täytetty, Tenho Långström kertoo.

 

Nuorten romanien kohtaamien asenteiden juuret ulottuvat vuosikymmenten taakse.

Romaniperinteeseen ovat kuuluneet erityisesti kaupantekoon, hevosiin ja käsityöläisyyteen liittyvät ammatit. Moni forssalainen saattaa yhä muistaa ajan, jolloin romanit kiersivät ovelta ovelle tekemässä kauppaa.

Tyypillisesti romanien ammatti siirtyi isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle. Koulutusta ei nähty tärkeänä, koska oppi saatiin omalta perheeltä.

Yhteiskunta on kuitenkin muuttunut, eivätkä perinteiset ammatit enää elätä. Romaniperheissä on yhä voimakkaammin alettu hakeutua perinteisten romaniammattien ulkopuolelle ja sitä varten halutaan myös kouluttautua.

Muutos ei ole kuitenkaan ollut kaikille helppo.

Jotkut nuoret romanit ovat syrjäytyneet, koska perinteiset ammatit ovat kadonneet ja romaniyhteisön ulkopuoliset ihmiset sulkevat ryhmiensä ulkopuolelle.

-Kun nuorilla ei ole mitään tekemistä, he jäävät kadulle maleksimaan. Syntyy lieveilmiöitä, eikä kaikilla ole lainkaan työkokemusta, kuvailee Tenho Långström.

 

Kun viime vuonna Forssassa oli 20 romanitaustaista työtöntä työnhakijaa, kaupunki päätti ryhtyä ehkäisemään romanien syrjäytymistä.

Forssa ja Jokioinen alkoivat rahoittaa romaneille tarkoitettua päivätoimintakeskusta, joka kehittää romanien osaamista, rytmittää arkea ja auttaa koulutuksen sekä työpaikan haussa.

Romanien oma keskus nähtiin tarpeelliseksi, koska jotkut ovat kokeneet rasismia kaikille yleisissä työpajoissa. Kynnys osallistua toimintaan madaltuu selvästi, kun ohjaaja on romani ja kaikki asiakkaat ovat pääosin tuttuja.

Päivätoimintakeskuksessa työskentelee tällä hetkellä kahdeksan romania. Lukema on huomattavasti suurempi kuin osattiin odottaa.

-Se on lähes 50 prosenttia kaikista forssalaisista romanitaustaisista työttömistä työnhakijoista. Sen lisäksi moni tulee käymään vain kahvilla ja juttelemassa, sanoo Tenho Långström, joka toimii keskuksen ohjaajana.

Hänen veljensä Tino sekä Kim ja Tenise Friman ovat keskuksen asiakkaita.

 

Kaikki päivätoimintakeskuksessa käyvät romanit haluavat koulutuksen ja työpaikan.

Joillakin suunnitelmat ovat jo pitkällä, toisille oma ala ei ole vielä selvä.

Esimerkiksi Kim Friman vasta tunnustelee päivätoimintakeskuksessa, millaisia mahdollisuuksia hänellä on päästä työelämään. Alasta hän ei ole vielä varma. Puoliso Tenise Friman sen sijaan tietää tarkasti, mitä haluaa:

-Unelmanani on olla nuoriso-ohjaaja.

Tenise Friman kuitenkin tietää, että ammattia varten tarvitaan koulutus ja ennen töihin pääsyä pitää vielä kumota monta ennakkoluuloa.

-Tämä kansallisasu ei vaikeuta työntekoa, mutta herättää silti paheksuntaa.

 

Tenho Långstömin mukaan merkittävä syy rasismille on ihmisten epätietoisuus.

Suomalaiset eivät tunne romaneita eikä romanikulttuuria. Långström kehottaakin ihmisiä tutustumaan romaneihin.

-Monen suomalaisen ainoa kokemus romaneista on se, että he ovat nähneet romaneita kaupassa tai kadulla kävelemässä. Mielipiteensä he perustavat lähinnä siihen, mitä ovat kuulleet muilta. FL

 

Uusimmat

Näkoislehti

21.9.2020

Fingerpori

comic