Lounais-Häme

Lakimiesliitto: Seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntö uudistettava – pelkkä rangaistusasteikon koventaminen yläpäästä ei muuta rangaistuskäytäntöä

Pori
17.07.2018, 15:23

Kotimaa

Seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntö tulee uudistaa kokonaisuudessaan ja läpinäkyvyyttä tuomioistuimissa lisätä, linjaa Lakimiesliitto.
– Perinne on se, että seksuaalirikoksista kerrotaan vain rikosnimike ja tuomio. Koska uhria halutaan suojella, muu salataan lähestulkoon kokonaan. Pitäisi miettiä, miten näitä asioita voidaan kertoa yleiskielellä selkeästi, Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja Antero Rytkölä kertoo.
Rytkölä perustelee ehdotusta kansalaisten luottamuksen säilyttämisellä. Hän ehdottaa avoimuuden lisäämiseksi myös sitä, että rikosnimikkeet ja lainsäädäntö kirjoitettaisiin yleiskielisemmäksi.
Jos seksuaalirikosten rangaistuksia kovennetaan, tulisi se liiton mukaan tehdä nostamalla rikosten minimirangaistuksia eikä rangaistusten maksimipituutta.
Oikeusministeriön ehdotus lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistusmaksimin korottamisesta sai rahoituksen huhtikuussa hallituksen kehysriihessä. Rikoksen enimmäisrangaistusta halutaan korottaa neljästä vuodesta kuuteen vuoteen vankeutta.
Esillä on ollut myös suostumuksen puutteen lisääminen raiskauksen tunnusmerkistöön. Kesäkuusta saakka on kerätty nimiä kansalaisaloitteeseen siitä, että sukupuoliyhteys toisen kanssa ilman aktiivista suostumusta olisi rangaistavaa.
Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola pitää ehdotusta avoimuuden lisäämisestä kannatettavana. Hän allekirjoittaa lakimiesliiton näkemyksen siitä, että uudistukset tulisi tehdä kokonaisuutena, ei palastellen ja tipoittain.
– Siinä vaan tuntuu olevan iso ongelma, että oikeusministeriön lainvalmisteluosaston resurssit ovat kovin pienet, Ruohola sanoo.

“Tuomareiden velvollisuus on tehdä ymmärrettäviä tuomioita”

Sekä Ruohola että Helsingin käräjäoikeuden mediatuomari Petra Spring pitävät suomalaista oikeudenkäyttöä johdonmukaisena. Sen sijaan viestintää ja perustelujen salaamista seksuaalirikostuomioissa molemmat pitävät selvänä epäkohtana.
– Ammattilaisenkin on vaikea muodostaa käsitystä julkisista selosteista. Oikeudenkäytön ammattilaisten tulisi kyetä viestimään siitä, mitä oikeussaleissa tapahtuu, Ruohola toteaa.
Springin mukaan pirstaleinen rikoslain uudistaminen johtaa siihen, että maallikon voi olla vaikea käsittää, miksi jostain rikosnimikkeestä ei tuomita ja toisesta tuomitaan. Hän kokee, että ihmiset eivät saa tarpeeksi tietoa siitä, miten mihinkin ratkaisuun on päädytty.
– Kohutuista tuomioista heränneistä keskusteluista näkee, ettei tuomioita ymmärretä. Toisaalta kun oikeustajututkimuksissa annetaan tuomareille ja kansalaisille samat tiedot jutuista, päätelmät rangaistuksista eivät eroa toisistaan kovin paljon.
Hänen mukaansa esimerkiksi raiskaustuomiot voivat olla vaikeita käsittää.
– Esimerkiksi raiskauksissa voi tulla mieleen, että kyse on aina puskaraiskauksesta. Tavallinen tapaus on sellainen, jossa toisensa tuntevat ihmiset menevät baarin jälkeen sänkyyn ja aamulla on epäselvää oliko suostumusta vai ei. Kun tuomio tulee, siinä lukee raiskaus. Nimikkeeseen riittää yksikin tunkeutuminen toisen kehoon vaikka sormella.
Erilaiset teot on kuitenkin Springin mukaan arvotettava eriasteisiksi ja eri teoista täytyy tulla erilainen rangaistus. Raamit tuomioistuimien liikkumavaralle säätää eduskunta.
– Tuomarit tekevät kuin lainsäätäjä haluaa. Tuomareiden velvollisuus on tehdä ymmärrettäviä tuomioita, Spring toteaa.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3209

STT

Kuvat:

Lisää kommentti

Jätä tästä kommenttisi

Uusimmat