Lounais-Häme

Lammas on nyt kysytty ja kilpailtu

Sekä luomukaritsan että -viljan kysyntä on Portaassa maatilaa pitävien Hannu-Pekka Syrjälän ja Katja Sihvosen mukaan kasvanut viime vuosina hurjasti.

Syrjälän luomutilan peltoalaa on lisätty jatkuvasti. Samalla lammasmäärää on täytynyt tukien saamisen vuoksi lisätä, jotta tila luokiteltaisiin yhä kotieläintilaksi.

Lampaita tilalla on ollut vuodesta 2010 asti. Uuhien määrä on noussut 50:stä jo 450:een.

Kysynnän noustessa myös kilpailu on alalla kasvanut selvästi.

Karitsanlihaa tuotettiin Suomessa viime vuonna noin miljoona kiloa. Määrä nousi edellisvuodesta peräti viisi prosenttia.

-Jos emme olisi kasvaneet, emme olisi pysyneet kehityksen perässä. Aivan kuten yritystoiminnassakin, jos ei kehity ja kasva, jää jalkoihin, Syrjälä sanoo.

Perinteisesti lammasta on syöty lähinnä pääsiäisenä, mutta nykyisin karitsanlihalla on menekkiä käytännössä vuoden ympäri.

-Myös lammasta grillataan ja sitä syödään esimerkiksi joulupöydässäkin, Syrjälä sanoo.

-Lampaalla on ekologinen maine. Suomalainen lampaanliha nähdään puhtaana, Sihvonen selittää suosiota.

Monilla lammastiloilla, kuten Syrjälällä ja Sihvosella, karitsan sesonki on syksyisin. Tilan lampaita aletaan teurastaa perinteisesti syyskuun taitteessa. Sesonki jatkuu suunnilleen jouluun asti.

-Pääsiäisen voisi siirtää syksylle, jotta pöytään saisi silloin tuoretta lihaa, Sihvonen naurahtaa.

Ympärivuotinen karitsoiden kasvattaminen on Suomessa suhteellisen harvinaista.

Tilanne on lampaanlihan suosion kasvusta huolimatta haastava.

-Tuottajahinta laski muutama vuosi sitten huipusta kerralla 20–30 prosenttia, kun tuotantomäärät nousivat niin paljon. Sen jälkeen tuottajahinta on pysynyt samana, Syrjälä sanoo.

Kilpailun lisäksi myös kuluerät ovat nousseet jatkuvasti, kun kasvu pakottaa investointeihin.

Syrjälä ja Sihvonen pelkäävät, että lampaanlihan tuotantomäärien noustessa Suomessa vaarana on ylituotanto, jos lampaanlihan suosio ei jatkakaan kasvuaan.

Kilpailua tulee sisämarkkinoiden lisäksi ulkomailta. Etenkin Uudesta-Seelannista tuodaan selvästi halvempaa lihaa suomalaisiin kauppoihin, vaikka kotimaista lihaakin olisi tarjolla.

Syrjälän tilan pariskunta toivoisi ihmisten asenteiden muuttuvan niin, että oltaisiin valmiit maksamaan laadukkaasta suomalaislihasta hieman enemmän kuin tuontilihasta.

-Markkinointia, nimenomaan lammastilojen yhteismarkkinointia pitäisi kehittää selvästi, Syrjälä sanoo.

Jos markkinointi saataisiin kuntoon, voisi lampaanlihalla olla jopa vientipotentiaalia, Syrjälän tilalla uskotaan.

-Varakkaat maat Euroopassa arvostavat suomalaista, puhdasta ruokaa. Suomesta voisi saada lihaa vientiin, jos siihen olisi mahdollista panostaa, Sihvonen sanoo.

Syrjälän tilalle tulee tuloja myös pelloista, lampaiden jalostuksesta, maisemanhoidosta sekä esimerkiksi taljojen ja lankojen myynnistä. Markkinointiin panostamiselle ei riitä vuorokaudessa tunteja.

Lihaa myydään tilalta suoraan asiakkaille, lähialueen ravintoloihin, Makulihalle sekä Tammisen lihatukulle. FL

Uusimmat