Lounais-Häme Forssan seutu

Lammas on tutkittu ja turvallinen pääsiäisherkku – Kunhan muistaa oikean käsittelyn

Tammelalainen lampuri Kristiina Liinaharja: Kotimaista lammasta voi syödä hyvillä mielin.
Vekkilän museotilalla Tammelassa lampaita kasvattava Kristiina Liinaharja kannustaa suomalaisia syömään kotimaista lampaanlihaa. Kuva: Tapio Tuomela
Vekkilän museotilalla Tammelassa lampaita kasvattava Kristiina Liinaharja kannustaa suomalaisia syömään kotimaista lampaanlihaa. Kuva: Tapio Tuomela

Lampaaanlihan sesonkiaika pääsiäinen lähestyy. Maisemalaitumella ja luomurehulla karitsaa kasvattava tammelalainen Kristiina Liinaharja sanoo, että kotimainen lammas on yleensä eettistä syötävää ja sitä voi syödä hyvillä mielin.

– Lammas on eläinetiikan näkökulmasta kiitollinen kasvatettava. Kaikilla suomalaisilla ammattitiloilla lammas saakin elää hyvin ja sille pystytään takaamaan hyvät oltavat kohtuukuluin. Tästä syystä kotimaisen ja uusiseelantilaisen lampaan hinnat ovat lähes samalla tasolla, Liinaharja kertoo.

Liinaharjan mukaan lampaan ja erityisesti karitsan suosio suomalaisten ruokapöydissä kasvaa. Kotimaiset lampaankasvattajat toivovat, että lammasta syötäisiin vieläkin enemmän ympäri vuoden.

Tuottajat ovat perustaneet tai perustamassa yhteenliittymiä, joiden joukkovoimalla he haluavat valistaa kuluttajia myös monimutkaisessa ilmastonmuutoskeskustelussa.

 

Lampaan matka pääsiäisherkuksi kulkee monen käden kautta, laadunvalvontaketju on aukoton laitumelta ruokapöytään asti. Laadunvalvontaa tekee tuottaja itse, eläinlääkäri, elintarvikealan yritys, terveystarkastaja ja kauppa. Tukipalveluna kaikille edellisille laadunvalvontaa tekevät lisäksi tutkimuslaboratoriot.

Laadunvalvontamatka alkaa lampolasta. Lampaan ulostenäytteitä tutkitaan muun muassa salmonellan varalta. Lampaan teurastuksen yhteydessä varmistetaan satunnaisotoksilla, että laatu on hyvää.

– Pyrimme aloittamaan lihanäytteiden analysoinnin jo samana päivänä. Etenkin jauheliha on saatava tutkittavaksi viimeistään jauhamispäivää seuraavana päivänä, kertoo mikrobiologi Meija Kivisaari KVVY Tutkimuksesta.

Lainsäädäntö määrittää, kuinka paljon tutkimuksia tehdään ja näytteitä otetaan. Lampaista poiketen sikojen trikiinitutkimukset kohdistetaan jokaiseen eläimeen. Sioilla vakavaa sairautta aiheuttava parasiitti on tutkittava teurastamoissa kaikista sioista.

Huolellinen näytteenotto koko tuotantoketjun matkalla on edellytys luotettaville analyysituloksille. Tuotannossa elintarviketurvallisuuden kannalta keskeisiä ovat eläimen kasvuolosuhteet, teurastushygienia ja muu tuotantohygienia. Kuluttajan käsittelyssä oleellisia ovat oikeat säilytysolosuhteet ja kypsennys, omat toimet voivat tehdä riskin tuoteturvallisuudelle.

– Hyvin hoidettu hygieniaketju lampolasta kauppaan menettää merkityksensä, jos kuluttaja käsittelee ja säilyttää lampaanlihaa väärin, Kivisaari painottaa.

Kuluttajan tulee huomioida, katkeaako elintarvikkeen kylmäketju matkalla kaupasta herkutteluun. Huomionarvoista on, kuinka kauan lampaanliha on kassissa, säilytetäänkö lihaa tarpeeksi kylmässä, kuumennetaanko sitä riittävästi, kuinka pitkään jäähdytetään ja kuinka pian syödään.

– Huonosti kypsentäminen on riski. Lampaanlihaa on kypsennettävä kaksi minuuttia vähintään 70 asteisena, jotta listeria ja salmonella ovat kuolleet. Jauheliha on paistettava pannulla ihan läpikypsäksi.

Tärkeä vaihe liharuoan valmistuksessa on valmistuksen jälkeinen jäähdytys. Ruoka pitää jäähdyttää mahdollisimman nopeasti, esimerkiksi kylmävesihauteessa tai ulkona hyvin peiteltynä, ja vieläpä kannen kanssa, jottei astiaan pääse bakteereja. Usein valmistetut ruoat unohdetaan jäähtymään liesituulettimen alle liian pitkäksi aikaa.

Mikrobiologi Kivisaaren mukaan kuuluisi jopa kansalaistaitoihin tietää, miten elintarvikkeita tulisi käsitellä.

– Nuoremmat sukupolvet ovat onneksi opiskelleet elintarvikkeiden käsittelyä jo koulussa. Hygieniapassin voi saada jo kouluopetuksessa.

Elintarvikkeita tutkitaan ympäri vuoden pellolta pöytään eli alkutuotannosta valmiisiin elintarvikkeisiin.

Työn tavoitteena on turvata elintarvikkeen turvallisuus käyttäjälle ja tehdä ennaltaehkäisevää työtä esimerkiksi ruokamyrkytysten ehkäisemiseksi.

Elintarviketurvallisuus on Suomessa huipputasolla, ja kotimaassa tuotettuja elintarvikkeita voi huoletta syödä. Suomessa on esimerkiksi erikoisluvalla muita maita tiukempi salmonellavalvonta. Eläimiä ei Suomessa pääsääntöisesti lääkitä antibiootein, eikä lihantuotantoon liity hormonien käyttö. Ulkomaisen lihan tuotantoketjua voi olla erilainen, mutta kaikissa maissa on elintarvikehygieniaa ja -valvontaa.

– Luotan elintarvikealan yritysten omavalvontaan, joten kuluttajat voivat huoletta nauttia myös ulkomaista lammasta pääsiäisenä, Kivisaari sanoo. FL

 

Fingerpori

comic

Uusimmat