Lounais-Häme Urjala

Lammiharjulla kunto kohoaa koko porukalla – Rapputreenin lomassa ehtii vaihtaa myös kuulumiset

Urjalan Lammiharjulla järjestetään toista kesää kaikille avoimia rapputreenejä.
Kävelysauvat ovat avuksi metsäpoluilla tehtävissä nousuissa. Osmo Ojalan perässä mäkeä nousevat Liisa Rintala ja Pekka Rintala. Kuva: Tapio Tuomela
Kävelysauvat ovat avuksi metsäpoluilla tehtävissä nousuissa. Osmo Ojalan perässä mäkeä nousevat Liisa Rintala ja Pekka Rintala. Kuva: Tapio Tuomela

Aamupäivästä keli on jo aika rapsakan lämmin. Lammiharjun maastoissa varjopaikkoja on kuitenkin paljon, ja pelkkä näkymä lähellä sijaitseville Paskolammille ja Pitkälammille tuntuu viilentävän ihoa.

Paljon tämän kellonlyömän jälkeen ei tohtisi enää nostaa sykettä kovin paljoa normaalitasosta.

Nyt on kuitenkin rapputreenin aika.

Urjalalaiset Osmo ja Maiju Ojala järjestävät toista vuotta kaikille avoimia rapputreenejä Lammiharjulla Urjalassa.

– Eläkeläisten kuntosalivuorolla tuli puheeksi, kuinka portaita nousemalla kunto nousee yllättävän nopeasti. Alkuun nousut tuntuvat melkein mahdottomilta, mutta tarpeeksi monen toiston jälkeen nousu ei enää tunnukaan missään, Maiju kertoo.

 

Kuntosalilla käydystä keskustelusta idea jäi muhimaan Ojalan pariskunnan päähän.

– Sitten Osmo alkoi puhua, että aletaan itse järjestää rapputreenejä.

Ensimmäisen kesän Ojalat ravasivat rappuja keskenään. Tänä kesänä joukkoon on liittynyt muitakin.

Yksi syy kaikille avointen, viikoittaisten rapputreenien järjestämiseen oli se, että moni ei saa lähdettyä lenkille yksin.

– Joukolla kun menee, niin siinä on tietynlainen velvoite. Lenkin lomassa voi sitten vaikka vaihtaa kuulumisia.

Kaikkiaan 69 askelmaa. KUVA: Tapio Tuomela

Iän myötä kunto alkaa rapistua paljon nopeammin, Maiju sanoo. Liikunta on oman toimintakyvyn varmistamista ja ylläpitämistä.

– Kyllä sitä tahtoisi, että mahdollisimman pitkään pärjäisi omillaan ja voisi olla kotona. Että kengännauhat saisi solmittua itse.

Suurin osa treeneissä käyneistä on eläkeläisiä, mutta treenit sopivat kaikenikäisille ja -tasoisille kuntoilijoille.

– Jokainen saa kulkea lenkin oman tahtinsa mukaisesti, Osmo painottaa.

 

Lenkin alkuun tehdään Maijun johdolla lyhyet sarjat lämmittelyliikkeitä. Lammiharjun maastossa on melkoisia korkeuseroja, joissa pakarat ja reidet pääsevät töihin. Kylmiltään nousuja voisi olla inhottava tehdä.

Sen jälkeen kivutaan alueen pisimmät raput, joilla on yhteensä 69 askelmaa. Osmo vetää joukkoa ja Maiju pitää perää.

– Olemme yleensä tehneet niin, että minä kuljen tasaisempaa maata niiden kanssa, jotka eivät tahdo tai jaksa kiivetä kaikkia rappuja. Siten kenellekään ei tule sellainen olo, että joutuu menemään yksin. Osmo menee sitten edellä raput ja muut nousut, Maiju kertoo.

Pelkkiä rappuja treeneissä ei ravata. Koko lenkin pituudeksi tulee noin nelisen kilometriä, josta suurin osa on metsäpolkua. Matkalla on parit raput ja pari jyrkkää nousua.

Suurimpien nousujen jälkeen pidetään pieni hengähdystauko, jonka jälkeen matka jatkuu taas.

 

Ryhmässä jyrkätkin nousut tulee tehtyä muiden vanassa kuin huomaamatta.

Se ryhmän tarkoituksena osin onkin: porukalla tulee ensinnäkin lähdettyä liikkeelle, ja toisekseen tsempattua sekä itseä että toista nousemaan harjun laelle saakka.

Ojalat järjestävät treenejä vapaaehtoisvoimin, eikä treeneistä aiheudu kuluja osanottajille tai kunnalle. Urjalan kunta on kuitenkin kannustanut treenien pitämiseen, ja treenit näkyvät kunnan nettisivujen tapahtumakalenterissa.

– Teemme tätä niin kauan kuin tämä on kivaa. Vapaaehtoisvoimin kun tehdään, niin voi lopettaa silloin, kun homma ei enää tunnu mieluisalta, Ojalat sanovat.

Lopuksi venytellään lyhyesti. Ensi viikon torstaina treenaajat tapaavat jälleen. FL

Toimistorotalle tekee hyvää astua ulos toimituksesta

Toimittaja testaa -tyyppiset jutut ovat monesti hieman kiusallista luettavaa.

Toimittaja heitetään vastentahtoisesti itselleen vieraaseen ympäristöön, josta sitten tulisi tehdä terävänäköisiä havaintoja lukijoille, joista moni tietää aiheesta toimittajaa enemmän.

Tämä ei ollut ihan sellainen juttu.

Alun perin idea rapputreeniin osallistumisesta taisi olla palaverissa ilmoille heitetty vitsi, mutta lopulta innostuin siitä kuin huomaamattani.

Toimittaja kävi testaamassa Lammiharjun rapputreenit. Kuva: Tapio Tuomela
Toimittaja kävi testaamassa Lammiharjun rapputreenit. Kuva: Tapio Tuomela

Toimittajia kritisoidaan toisinaan siitä, ettemme jalkaudu lukevan kansan pariin, ja ettemme tiedä millainen maailma “oikeasti” on. Silti meidän pitäisi kirjoittaa siitä.

Toimittajan osallistuminen uutisoitavaan tapahtumaan tuo juttuun lisämaustetta – ja tässä tapauksessa takuun, että myös keskikuntoinen pärjää Lammiharjun rapputreeneissä.

Vaikka olinkin osallistujakaartin nuorinta desiiliä, raput ja pystysuorilta näyttävät nousut metsäpoluilla saivat kuitenkin sykkeen nousemaan ja hien pintaan.

 

Toimistossa päivänsä pääosin istuvalle tunnin mittainen reippailu kauniissa metsämaisemissa virkisti mieltä ja toi lisäenergiaa loppupäivään.

Osallistavat juttukeikat voisivat muutenkin tuoda lukijaa lähemmäs toimitusta ja toisin päin.

Pitäisikö seuraavassa palaverissa ehdottaa, että toimitustyöstä tunti varattaisiin joka viikko rappujen kipuamiseen?

Uusimmat