Lounais-Häme

Lämpenevä ilmasto on vahvistanut Suomen punkkikantaa pysyvästi

Verenimijöitä ei voi hävittää, joten ainoa keino on mukautua.
Punkki elää tavallisimmin heinikoissa ja metsissä, mutta punkkihavaintoja on tehty myös kaupunkien puistoalueilla. Kuva: Lassi Puhtimäki
Punkki elää tavallisimmin heinikoissa ja metsissä, mutta punkkihavaintoja on tehty myös kaupunkien puistoalueilla. Kuva: Lassi Puhtimäki

Suomen pelottavin eläin, punkki, voi pelottavan hyvin. Punkkeja on tänä kesänä jälleen paljon, eikä niiden määrä ole laskemaan päin. Näin arvioi yliopistonlehtori Tero Klemola Turun yliopistosta.

Klemolan mukaan Etelä-Suomen rannikkoseuduilla punkkikausi ulottuu maaliskuulta marraskuuhun saakka.

– Lämpötila määrää selkärangattomien eläinten aktiivisuutta. Jos kevät tulee aikaisemmin ja talvi tulee myöhemmin, niin jokainen voi arvata miten siinä käy, Klemola sanoo.

Turun yliopiston biologian laitoksella työskentelevä Klemola sanoo, että punkkien määrä on ollut kasvussa koko 2000-luvun. Luonnollinen syy tähän on ainakin se, että punkit pystyvät etsimään ravintoa pidempään.

– Olosuhteet punkeille ovat olleet hyviä. Kun kasvukausi on pitkä, on pidempään aikaa löytää veriateria.

Punkit kasvavat toukasta pieneksi, reilun millin kokoiseksi nymfiksi vuoden aikana. Seuraavan vuoden aikana punkki kasvaa aikuiseksi.

Punkin selviäminen talven yli edellyttää, että ne saavat kerran vuodessa ravintoa eli verta nisäkkäästä. Ihmiselle haitallisia tauteja, borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta, levittävät aiemmin jyrsijöitä purreet punkit.

– Punkki on esimerkiksi toukkana voinut imeä myyrää, ja seuraavana kesänä se tulee nymfinä imemään ihmistä. Siitä ihminen saa mahdollisesti borrelia-bakteeriin itseensä, Klemola kertoo.

Punkki sai Suomen pelottavimman eläimen tittelin LähiTapiolan viime vuonna teettämässä kyselyssä.

Tuhansia borrelioositapauksia vuosittain

Punkki elää tavallisimmin heinikoissa ja metsissä, mutta punkkihavaintoja on tehty myös kaupunkien puistoalueilla. Tutkimusten mukaan ne ovat levinneet lähes kaikkialle Suomeen.

– Käytännössä punkkeja on kaikkialla Suomessa napapiirille asti, Klemola toteaa.

–   Mutta tuntuu, että määrät ovat eniten kasvaneet juuri perinteisillä punkkialueilla rannikkoseudulla, hän jatkaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan puutiaisaivokuumetapauksia on viimeisten vuosien aikana ollut paljon esimerkiksi Varsinais-Suomen saaristoalueilla ja Ahvenanmaalla.

Tartuntarekisteriin ilmoitettiin viime vuonna 79 puutiaisaivotulehdustapausta. Borrelioositapauksia Suomessa on puolestaan noin 6  000 vuosittain.

Punkkikannan rajoittaminen vaikeaa

Punkkeja on runsaasti myös muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Niiden määrän rajoittaminen on osoittautunut vaikeaksi.

– Paljon puhutaan esimerkiksi kulotuksesta, mutta ei tällä pystytä kuin paikalliseen vähentämiseen. Ei voida kulottaa koko Suomea. Eikä ole sellaista myrkkyä, joka tepsisi vain puutiaisiin, Klemola toteaa.

– Jos sitä jollain tavalla voitaisiin rajoittaa, ehkä olisi jo keksitty jotakin. Ehkä ihmisen on vain mukauduttava, oltava tietoinen ja tehtävä punkkisyynejä. STT

Tauteja kantavat punkit levinneet napapiirille saakka

Ihmiselle tauteja aiheuttavia mikrobeja levittää Suomessa puutiainen eli punkki ja taiga- eli siperianpunkki.

Punkit levittävät sekä borrelia-bakteeria että puutiaisaivotulehdusta aiheuttavaa TBE-virusta. Borrelioosia voidaan hoitaa antibiootein, mutta puutiaisaivokuumetta voidaan ainoastaan ennaltaehkäistä rokotteella.

Borrelia-bakteeria esiintyy noin 10–20 prosentilla punkeista Suomessa, mutta alueellinen vaihtelu on runsasta. Puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa TBE-virusta kantaa noin yksi sadasta punkista.

Viime vuonna tartuntarekisteriin ilmoitettiin 79 puutiaisaivotulehdustapausta. Ilmoitettujen tartuntojen määrä on ollut kasvussa usean vuoden ajan. Borrelioositapauksia Suomessa on puolestaan noin 6  000 vuosittain.

Puutiaisaivotulehduksen riskialueita on Suomessa Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan saaristoalueilla. Pohjoisin riskialue on Kemin ja Simon rannikkoalueella.

Punkkihavaintoja on tehty kaikkialla Suomessa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.

Punkit viihtyvät tavanomaisesti heinikoissa tai metsien aluskasvillisuuden seassa. Niitä on tavattu myös kaupunkien puistoalueilla.

Uusimmat