Lounais-Häme

Lämpöä talteen Kiimassuolla

Naantalilainen Arme Steel oy pääurakoi Vapolle Kiimassuolle kaukolämpövoimalaitoksen naapuriin massiivista tilavuudeltaan 4000 kuutiometrin terässäiliötä. Säiliö kohoaa valmistuessaan syksyllä 27 metriin eli lähes yhtä korkealle kuin itse voimalaitos.
Vapo investoi kaukolämpöakun rakentamiseen kaikkiaan noin miljoona euroa.
Vapon kaukolämpöinsinööri Jussi Lehtinen sanoo säiliöön pumpattavan voimalaitoksesta 105-asteista kaukolämpövettä latausvaiheessa enintään 300 kuutiometriä tunnissa. Säiliö on aavistuksen ylipaineistettu, ettei vesi säiliössä kiehuisi. Säiliön alaosasta viileämpi vesi puolestaan johdetaan noin 50-asteisena takaisin voimalaitokseen, josta se kierrätetään taas säiliöön.
Kaukolämpöakun avulla voidaan voimalaitoksen kulutushuippuja tasata ja ns. ajaa voimalaitosta mahdollisimman tehokkaasti. Samalla myös voimalaitoksen sähkön tuotannossa on enemmän pelivaraa ja sähköpörssin heilahteluihin voidaan varautua. Kaukolämmön kysynnän huippu ajoittuu Lehtisen mukaan tavallisesti erityisesti talvisin varhaisiin aamutunteihin.
Aikaisemmin Vapo on jo Saloon rakentanut vastaavan kaukolämpöakun, joka tosin oli pienempi ja toteutettu vanhaan öljysäiliöön. Kiimassuolla kaukolämpöakku on täysin uusi rakenne. Teräslevyistä hitsattavaan säiliöön kertyy hitsaussaumaa yli kilometri.
Yhteen hitsattavien teräslevyjen paksuus vaihtelee 6:sta 17:ään millimetriin. Forssan Ympäristöurakointi on urakoinut säiliön pohjalaatan. Arme Steelin yhteistyökumppanina teräsrakentamisessa on myös naantalilainen Petrox oy.
Ennen syksyä säiliö tullaan vielä lämpöeristämään, jonka jälkeen sen päälle tulee vielä peltikuori.
Investointi ei tule nostamaan kaukolämmön kuluttajahintaa, joka on tällä hetkellä 72,53 euroa/MWh.
Lehtinen sanoo kaukolämmön hinnan sijoittuvan lämpölaitosten keskiarvoon Suomessa. Hän korostaa kaukolämmön huoltovarmuutta asiakkaalle verrattaessa maalämmön käyttöön. Kaukolämmön käyttöönotto on myös edullisempaa vähäisempien investointiensa vuoksi kuin maalämpö.
Forssassa kaukolämpö on ollut käytössä vuodesta 1975 lähtien. Kaukolämpöverkon pituus on tällä hetkellä yli 80 kilometriä ja sen piirissä on yli 600 asiakasta omakotikiinteistöistä kerrostaloihin ja teollisuuskiinteistöihin.
Kaukolämpöakun käyttöönotto ensi lämmityskaudella tulee parantamaan voimalaitoksen käytettävyyttä entisestään.
Muutama vuosi sitten Vapo toteutti jo voimalaitoksen savukaasujen talteenoton.
Vapo tuottaa kaukolämmön Kiimassuolla pääosin puulla ja turpeella.
Säiliö Kiimassuolla valmistuu ensi lokakuussa.
Kiimassuon voimalaitoksen teho on 58 MW:a kaukolämpöä ja 17 MW:a sähköä.
Sähkön merkitys voimalaitoksen tuloksenteossa on vähentynyt viime vuosien aikana.FL

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

21.9.2020

Fingerpori

comic