Lounais-Häme

Lannasta puristetaan hyöty

Hevosenlantaa ei enää haluta nähdä pelkkänä jätteenä, jonka loppusijoituksesta pitää maksaa. Lannasta on kehittymässä hevostalouden kustannustehokas sivutuote, joka ei aiheuta pitkällä aikavälillä yrittäjille ylimääräisiä kuluja.

Miten hevosen kakasta voitaisiin tehokkaimmin puristaa kaikki hyöty irti?

Tätä kysymystä pohdittiin eilen torstaina Forssassa koko päivän kestäneessä tilaisuudessa. Valtakunnallisen Helmet-hankkeen järjestämä tilaisuus keräsi hevos- ympäristö- tekniikka- ja energia-alan osaajia yhteen jakamaan näkemyksiään hevosenlannan hyödyntämisestä.

Käytännössä jo nyt lähes 100 prosenttia hevosenlannasta saadaan Suomessa hyötykäyttöön. Talleilla on usein sopimus kuivikkeen toimittajan kanssa siitä, että toimittaja vie myös lannat tallista mukanaan ja kuljettaa ne esimerkiksi voimalaitokseen tai maanviljelyn käyttöön. Tämä palvelu kuitenkin maksaa talleille.

Hevosalan yrittäjillä onkin halu löytää halvempi ratkaisu lantojen hyödyntämiseksi. Kustannustehokas tapa voisi olla lannan polttaminen ja siitä saadun energian hyödyntäminen omalla tilalla.

Pienille talleille tällainen ratkaisu ei kuitenkaan ole järkevä. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Markku Saastamoinen kertoi tilaisuudessa, että vain yli 50 hevosen talleissa poltto on kannattavaa.

-Tekniikka ei ole vielä kunnolla kehittynyt. Lannan polttamiseen liittyy muitakin ongelmia, kuten tuhkan sijoittamisen ongelmat, kuivikkeen ja sonnan oikean suhteen löytäminen sekä sonnan kosteuspitoisuuden arvioiminen, Saastamoinen sanoi.

Toistaiseksi pientilojen kannalta paras ratkaisu on hyödyntää lanta ravinteena omalla tai naapurin pellolla. Myös Forssassa on tällaisesta mallista hyviä esimerkkejä.

Hevosalan yrittäjä Juha Koskela on sopinut paikallisen maanviljelijän kanssa, että tämä hakee kerran vuodessa lannat tallista omalle pellolleen. Järjestelystä hyötyvät molemmat yrittäjät, ainakin vähän.

-Talliltamme ei kuitenkaan tule kuin pieni osa viljelijän tarpeista. Siinä mielessä hän tekee meille palveluksen, Koskela sanoo.

Hän perääkin tehokkuutta lannoitteiden hyödyntämiseen. Tehokkuutta saataisiin tallien välisellä yhteistyöllä.

-Olisin valmis pohtimaan sellaista vaihtoehtoa, että raviradan lähellä sijaitsevat tallit veisivät lannat yhteiseen kattilaan ja tuottaisivat energiaa omaksi hyödyksi.

Koskelan visiossa energialla lämmitettäisiin Pilvenmäen raviradan kiinteistö.

-Olemme miettineet tällaista mahdollisuutta jo vuosia. Nyt se olisi viimein mahdollista toteuttaa, kun hevosenlannan polttaminen energiakäyttöön on sallittu.

Lannan hyödyntäminen uusilla tekniikoilla ei kuitenkaan ole Forssan seudulla erityisen akuutti kysymys, koska lähialueella on runsaasti peltoja, jotka tarvitsevat lannoitetta. Kustannustehokkuus ja pitkäkestoiset ratkaisut kiinnostavat silti maaseudullakin.

-Mitä jos tulee päivä, kun maanviljelijä ei enää ota vastaan tallimme lantaa, Koskela kysyy. FL

 

Lanta käy energiaksi
Hevosenlannan hyötykäytön tehostaminen ja toimivien ratkaisujen löytäminen on yksi maamme hallituksen kärkihankkeista.Lannan hyötykäyttö on osittain ongelmallista siksi, että hevostalous on usein erillään maataloudesta, joka voisi hyödyntää lantaa pelloilla.Ravinteiden hyödyntämisen lisäksi hanke kannustaa käyttämään lantaa energiantuotannossa.EU-asetuksen tuore muutos sallii hevosenlannan polttamisen tavanomaisissa polttolaitoksissa ilman jätteenpolttolupaa.Lannanpolttoon liittyvien vaatimusten lieventäminen on saanut yrittäjät yhä laajemmin kiinnostumaan hevosenlannasta energiamuotona.Alueeltamme ainakin Ypäjän Hevosopisto on päättänyt aloittaa kuivikelannan polton.Opisto arvioi, että se säästää energiakustannuksissa noin 150 000 euroa vuodessa.

Uusimmat