Lounais-Häme

Lapsiluku laskee voimakkaasti ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Alle puolella 30-vuotiaista naisista on lapsia

Yhä harvemmat parikymppiset naiset saavat lapsia.
Syntyvyys on laskenut Suomessa ennätyksellisen alhaiseksi. Kuvituskuva. Kuva: Terho Aalto
Syntyvyys on laskenut Suomessa ennätyksellisen alhaiseksi. Kuvituskuva. Kuva: Terho Aalto

Syntyneiden lasten määrä on vuodesta 2010 laskenut kaikissa Pohjoismaissa. Tämä suuntaus on erityisen vahva Suomessa, missä syntyvyys on laskenut ennätyksellisen alhaiseen tasoon kolme vuotta peräkkäin.

Helsingin yliopiston ja Max Planck -instituutin tekemä tutkimus osoitti, että yhä harvemmat parikymppiset naiset saavat lapsia. 25–29-vuotiaiden ikäryhmässä ensimmäistä kertaa äideiksi tulevien naisten osuus väheni erityisen voimakkaasti vuosina 2010–2017. Nykyään alle puolella 30-vuotiaista naisista on lapsia.

Myös yli 30-vuotiaat naiset saavat vähemmän lapsia kuin muutama vuosi sitten. Tämä on poikkeuksellista, sillä hedelmällisyys ei ole laskenut 30–39 vuoden ikäryhmässä 1970-luvun alusta lähtien. Kaikki tutkimuksessa laaditut ennustemenetelmät viittaavat siihen, että lopullinen lapsiluku tulee laskemaan voimakkaasti ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. 1940–1970-luvulla syntyneet naiset saivat keskimäärin 1,9 lasta.

– Nyt 1980-luvun puolivälissä syntyneiden naisten kohdalla vastaava luku voi jäädä huomauttavasti alle 1,75. Hedelmällisyys ei ole laskenut ainoastaan siksi, että suomalaisnaiset saisivat lapsia myöhemmin, vaan myös siksi, että heille syntyy vähemmän lapsia, sanoo tohtorikoulutettava Julia Hellstrand Helsingin yliopistosta.

Lapsettomuus yleistyy

Laskun syy tunnetaan huonosti. Hedelmällisyystrendit korreloivat tyypillisesti positiivisesti talouden suhdanteiden kanssa, kuten talouskriisissä vuoden 2008 jälkeen, mutta taantuman päätyttyä hedelmällisyys jatkoi laskuaan.

Pohjoismaiden suhteellisen korkean hedelmällisyyden on ajateltu johtuvan osittain näiden maiden yhteiskuntapolitiikasta, joka edistää sukupuolten tasa-arvoa työmarkkinoilla ja perheessä. Hellstrandin mukaan todisteet viittaavat kuitenkin eri suuntiin kuin perhepolitiikan tai sukupuolten tasa-arvon kehitykseen.

– Osoitimme, että lasku johtuu pääasiassa lapsettomuuden yleistymisestä, ja perhepolitiikalla voi olla tärkeämpi vaikutus toisen lapsen tai sitä seuraavan lasten hankintaan kuin ensimmäisen lapsen hankintaan.

Lue myös: Kysyimme, millä eri tavoin Suomen matala syntyvyys muuttaa yhteiskuntaa – Alokkaiden ja oppilaiden määrä laskee, mutta vauvamäärässä piilee myönteinen yllätys (FL 3.8.2019)

Luitko tämän? Syntyvyyden merkittäväkään kasvu ei vähentäisi väestön ikääntymisen aiheuttamia ongelmia – työperäinen maahanmuutto on nopeampi keino kohentaa julkista taloutta (FL 7.7.2020)

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic