Lounais-Häme Hämeenlinna

Läski maistuu valkoselkätikoille – Poikkeuksellisen lauha ja lähes lumeton talvi sopii mainiosti myös monille petolinnuille

Poikkeuksellisen lauha ja lähes lumeton talvi sopii mainiosti myös monille petolinnuille.
Uhanalaisia valkoselkätikkoja on ilmestynyt ruokintapaikoille eri puolilla maakuntaa. Harvinaisessa yhteiskuvassa suurin kirjotikkamme valkoselkätikka (oik.) ja samannäköinen pikkutikka (vas.), joka on vain hieman suurempi kuin keskellä oleva talitiainen. Kuva: Petri Hirva
Uhanalaisia valkoselkätikkoja on ilmestynyt ruokintapaikoille eri puolilla maakuntaa. Harvinaisessa yhteiskuvassa suurin kirjotikkamme valkoselkätikka (oik.) ja samannäköinen pikkutikka (vas.), joka on vain hieman suurempi kuin keskellä oleva talitiainen. Kuva: Petri Hirva

Harvinaiset tikat sekä monet petolinnut ovat tänä talvena olleet lintuharrastajien erityisen mielenkiinnon kohteina Kanta-Hämeessä. Varsinkin uhanalaisia valkoselkätikkoja on ilmestynyt ruokintapaikoille eri puolilla maakuntaa.

Ilmiön taustalla on viime syksyn massavaellus, joka toi satamäärin valkoselkätikkoja Venäjältä Suomeen jo toisen kerran muutaman vuoden kuluessa. Osa näistä linnuista pysähtyi talveksi Kanta-Hämeeseen ja saattaa hyvällä onnella myös jäädä vahvistamaan hitaasti elpyvää pesimäkantaa.

Birdlife Kanta-Hämeen keräämien tietojen mukaan läskillä herkuttelevia valkoselkätikkoja on nähty Hämeenlinnassa, Hattulassa, Janakkalassa, Riihimäellä ja Lopella.

Myös pohjantikkoja on havaittu monin paikoin. Valokuvaajien suosiossa ovat olleet erityisesti Aulangon puistometsässä asustavat pohjantikat.

Hömötiainen on vaarassa kadota lähivuosina. KUVA: Erkki Laine Kuva: Erkki Laine
Hömötiainen on vaarassa kadota lähivuosina. KUVA: Erkki Laine Kuva: Erkki Laine

Lauha ja lumeton talvi sopii petolinnuille

Poikkeuksellisen lauhan ja lähes lumettoman talven pääosassa ovat kuitenkin olleet petolinnut, joille tällainen talvi sopii mainiosti. Moni koukkunokka viettääkin paljailla peltoaukeilla nyt kissanpäiviä – tai siis myyränpäiviä.

Useat piekanat ja hiirihaukat ovat jälleen jääneet talveksi myyräjahtiin erityisesti Riihimäen ja Janakkalan seuduille. Parhailla apajilla saattaa olla useita yksilöitä vaanimassa myyräpaistia näkyvällä paikalla puun latvassa tai sähkötolpalla.

Näiden lajien talvehtiminen Kanta-Hämeessä on selvästi yleistynyt viime vuosina, sillä vastaavanlainen ilmiö koettiin myös vuosi sitten sekä talvella 2012. Vaikka pääosa hiirihaukoista ja piekanoista muuttaakin talveksi Keski-Eurooppaan, osa linnuista selviää runsaan myyräkannan turvin myös Kanta-Hämeessä.

Petolintujoukkoa täydentävät myös tuulihaukka ja lähinnä pikkulintuparvia verottavat ampuhaukka sekä kana- ja varpushaukka. Suurten järvenselkien tuntumassa monet merikotkat viettävät talveaan. Sen sijaan pöllöjä on nyt niukasti, esimerkiksi hiiripöllöistä on vain kourallinen havaintoja.

Monet hiirihaukat (kuvassa) ja piekanat ovat jääneet myyräjahtiin lähes lumettomille peltoaukeille varsinkin Janakkalan ja Riihimäen seuduilla. Kuva: Petri Hirva
Monet hiirihaukat (kuvassa) ja piekanat ovat jääneet myyräjahtiin lähes lumettomille peltoaukeille varsinkin Janakkalan ja Riihimäen seuduilla. Kuva: Petri Hirva

Pähkinänakkeli toistamiseen Aulangolla

Leudon talven ansiosta vesilintuja on yhä tavallista enemmän. Suuria isokoskeloparvia on vielä tammikuun lopulla havaittu ainakin Hämeenlinnassa ja Hattulassa ja joutseniakin saattaa nähdä pieniä määriä siellä täällä.

Muutama tavi talvehtii perinteisellä paikalla sinisorsien seurana Hämeenlinnan Rautamonojalla. Telkästä on joitakin havaintoja Hämeenlinnasta ja Riihimäeltä.

Eräs talven bongatuimmista linnuista löytyy jälleen Aulangon puistometsästä, jossa pähkinänakkeli käy säännöllisesti ruokintapaikalla. Samoin oli myös edellisenä talvena.

Muita harvinaisia talvivieraita ovat mustapääkertut Hämeenlinnassa ja Riihimäellä. Peippoja ja järripeippoja on tavattu monin paikoin ja muutamia havaintoja on muun muassa punarinnasta sekä kottaraisista.

Viherpeippo ei ole vielä kunnolla toipunut loistaudin seurauksista. Kuva: Erkki Laine
Viherpeippo ei ole vielä kunnolla toipunut loistaudin seurauksista. Kuva: Erkki Laine

Mustarastaita paljon talvehtimassa

Kantakaupungin perinteisessä talvilintulaskennassa runsaimmat lajit olivat sinisorsa, tilhi, naakka, varis, talitiainen, varpunen, räkättirastas, harakka, pulu ja sinitiainen. Näistä varsinkin tali- ja sinitiainen sekä harakka löytyvät kutakuinkin jokaiselta ruokintapaikalta. Vastaavanlainen tulos saatiin myös Pihabongauksessa.

Tilhiä ja räkättejä on vielä kohtalaisen paljon jäljellä hyvän pihlajanmarjasadon ansiosta. Sato alkaa tosin olla jo syöty ja linnut ovat siirtyneet aronioihin. Myös mustarastaita talvehtii ruokintojen turvin tavanomainen määrä.

Selvästi taantuvia lajeja ovat varpunen ja pulu. Viherpeippo ei ole vieläkään kunnolla toipunut loistaudin aiheuttamasta kannanromahduksesta kymmenkunta vuotta sitten.

Keltasirkut puolestaan eivät ilmesty ruokintapaikoille niin kauan kuin ravintoa löytyy pelloilta. Vihervarpusia ja urpiaisia on jonkin verran, mutta huippuvuosien luvuista ollaan kaukana.

Erityisen huolestuttava on hömö- ja töyhtötiaisten ahdinko. Nämä varttuneiden metsien asukkaat ovat suuressa vaarassa kadota kokonaan lähivuosina. FL

Uusimmat

Näkoislehti

20.9.2020

Fingerpori

comic