Lounais-Häme

Lasten ruoka-allergiat ovat vähentyneet viime vuosina – Yli kolmannes vanhemmista epäilee lapsellaan allergiaa

Etenkin maito, kananmuna ja viljat aiheuttavat monille lapsille oireita.
Lasten yleisimmät ruoka-allergeenit ovat maito, kananmuna ja viljat. Kuva: Tapio Tuomela
Lasten yleisimmät ruoka-allergeenit ovat maito, kananmuna ja viljat. Kuva: Tapio Tuomela

3–9 prosentilla suomalaislapsista on diagnosoitu ruoka-allergia. Kuitenkin yli kolmannes vanhemmista epäilee lapsellaan ruoka-allergiaa, eli allergioita tutkitaan selvästi enemmän kuin todetaan, kertoo Terveystalon lasten allergologi Erkka Valovirta.

– Lasten yleisimmät ruoka-allergeenit ovat maito, kananmuna ja viljat. Suurin osa allergioista on lieviä, ja vain muutama prosentti on vaikeita, Valovirta sanoo.

Valovirran mukaan lasten ruoka-allergiat ovat vähentyneet viime vuosina. Taustalla on useita syitä. Viimeisimmän tutkimustiedon mukaan kiinteiden ruokien antaminen vauvalle tulisi aloittaa jo 4–6 kuukauden ikäisenä. Tällä tavalla eri ruoka-aineiden sietokyky lähtee parhaiten kehittymään. Rintamaidon tai korvikkeen antamista suositellaan edelleen yhteen ikävuoteen asti.

Aiemman tiedon valossa kiinteiden ruokien antamista suositeltiin vasta lähempänä yhtä ikävuotta.

–   Tällä muutoksella lasten ruoka-allergioiden määrä on vähentynyt selvästi, Valovirta sanoo.

Myös asennoituminen ruoka-allergioihin on Valovirran mukaan muuttunut. Vielä noin kymmenen vuotta sitten suositeltiin allergeenin täydellistä välttämistä oireista riippumatta. Nykyään lapset usein syövät allergiaa aiheuttavaa ruokaa oireiden sallimissa rajoissa ja vain vaikeissa allergioissa allergeeneja pitää välttää täysin. Tällä tavalla kehitetään allergeenin sietokykyä ja usein päästään allergiasta eroon.

Valovirran mukaan nykyään suositellaan myös, että lapsen allergiaruokavalion tarpeellisuus tarkistetaan vuosittain.

–   Kunnissa, joissa on alettu toimia näin, allergioista johtuvien erityisruokavalioiden määrä on pudonnut kymmenillä prosenteilla.

Suurin osa pikkulasten allergioista, kuten myös yleisimmät maito-, kananmuna- ja vilja-allergia, katoavat ennen kouluikää. Pähkinä-, siemen-, kala- ja äyriäisallergiat sen sijaan jatkuvat usein aikuisuuteen asti.

Ruoka-allergiat ovat vahvasti perinnöllisiä

Valovirta kertoo viimeaikaisten tutkimusten vahvistaneen, että äidin raskauden ja imetyksen aikaisella ruokavaliolla ei pystytä estämään allergioita.

– Joskus tulee vastaan äitejä, jotka ovat epäilleet lapsellaan esimerkiksi ”rintamaitoallergiaa” ja ryhtyneet omaehtoisiin dieetteihin. Tällaiset asiat tulee aina käydä läpi lääkärin kanssa. Ruokien raju karsiminen saattaa pahimmassa tapauksessa aiheuttaa lapselle huomattavan ravitsemushäiriön, Valovirta painottaa.

Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntijan Kaisa Toikon mukaan ruoka-allergiat ovat vahvasti perinnöllisiä. Yksittäisen lapsen kohdalla allergioiden kehittymiseen vaikuttaa kuitenkin moni asia.

Toikko kertoo, että ruoka-allergia voi aiheuttaa iho-, hengitystie ja suolioireita. Pahimmillaan seurauksena voi olla hengenvaarallinen anafylaktinen reaktio, johon voi liittyä muun muassa hengenahdistusta.

Siitepölyjen aiheuttamat ristiallergiat puhkeavat yleensä aikaisintaan neljän vuoden iässä. Ristiallergiassa etenkin kypsentämättömien hedelmien ja juuresten syöminen aiheuttaa usein suuoireita, kuten kutinaa ja turvotuksen tunnetta. STT

Uusimmat

Näkoislehti

19.9.2020

Fingerpori

comic