Lounais-Häme

Lastensuojelu korostuu yhteydenotoissa

Sosiaalityöntekijöiden rekrytointi lastensuojelutyöhön on asiaan tehdyistä panostuksista huolimatta edelleen haastavaa.

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä (FSHKY) lastensuojelun yhdeksästä sosiaalityöntekijän vakanssista on täytettynä viisi. Työntekijöistä kolme on kelpoisia ja kaksi loppuvaiheen opiskelijoita.

-Meillä on edelleen lastensuojelussa todella haasteellinen tilanne. Työstämme joka päivä jollain tavalla sitä, että saisimme rekrytoitua sosiaalityöntekijöitä, perhepalveluiden palvelualuejohtaja Riikka Lammintausta-Mäkelä sanoo.

FSHKY:ssä on käynnissä tuore kokeilu, jossa sosiaalityöntekijöille maksetaan 2000 euron sitoutumisbonus 12 kuukauden työskentelyn jälkeen. Sama summa maksetaan toisen 12 kuukauden jakson täytyttyä. Lammintausta-Mäkelän mukaan kokeilu on herättänyt varovaista kiinnostusta.

-Pakettiin kuuluva kahden kuukauden palkallinen graduvapaa on myös kiinnostanut. Sitä kautta toivomme saavamme lisää kelpoisia sosiaalityöntekijöitä.

Hankala rekrytointitilanne ei voi olla näkymättä lastensuojelutyön arjessa. Se välittyy myös sosiaaliasiamiehelle tehtyihin yhteydenottoihin.

-Jos henkilöstöä on liian vähän tai työntekijöiden vaihtuvuus kovaa, on se suoraan yhteydessä palautteiden määrään, sanoo FSHKY:n sosiaaliasiamiehenä vajaan vuoden työskennellyt Satu Loippo.

Loipon mukaan joissakin kunnissa ollaan rekrytointien osalta ikävässä noidankehässä. Vakituisten, muualle lähteneiden työntekijöiden tilalle on saatettu palkata sijaisia.

-Se taas saattaa aiheuttaa tilanteen, jossa ei saada uusia, päteviä työntekijöitä. He eivät välttämättä koe saavansa riittävää ammatillista tukea sijaisilta.

Painetta lastensuojelutyöhön aiheuttavat myös lakisääteiset määräajat, joissa pysymistä seurataan tiiviisti.

Loipon toimialueeseen kuuluvat kaikki Kanta-Hämeen kunnat lisättynä Urjalalla ja Akaalla. Viime vuoden yhteydenotoista tehdyssä raportissa lastensuojeluun liittyvät asiat korostuvat Forssan seudulla.

Kaikkiaan yhteydenottojen määrä on laskussa.

-Yleensä, kun sosiaaliasiamies vaihtuu, yhteydenotot vähenevät ainakin hetkeksi. Joku asiakas voi kokea hankalaksi sen, ettei sosiaaliasiamies ole enää tavattavissa sairaalalla, kuten ennen. Pääasiassa palvelen kaikkia asiakkaita puhelimitse, Loippo toteaa.

Tämän vuoden yhteydenotoista ei ole vielä olemassa tilastoja, mutta Loipon tuntuma on, että lastensuojeluasioissa ollaan tänäkin vuonna oltu yhteydessä.

-Mitään valtavaa huolta minulla ei asiasta ole, sillä palautteet eivät ole kovin yhteneväisiä. Enemmän huolta aiheuttaisi, jos samasta asiasta tulisi paljon palautetta eri asiakkailta.

Jonkin verran Forssan seudulta otetaan yhteyttä viranomaisten vuorovaikutustapoihin liittyen.

-Asiakkaat ovat olleet tyytymättömiä kohtaamiseen viranomaisen kanssa, tai saamaansa kohteluun. Palautteet ovat signaali, joka saa minua seuraamaan asiaa tarkemmin.

-Sosiaalityössä ja etenkin lastensuojelussa ollaan todella vaikeiden ja herkkien asioiden kanssa tekemisissä. Ikäväksi koettu kohtelu voi syventää ongelmaa entisestään, Loippo varoittaa.

Loipon mukaan monissa Kanta-Hämeen kunnissa on tehty vuorovaikutukseen liittyen paljon töitä ja henkilökuntaa on koulutettu.

-Muista kunnista tulee erittäin vähän, tai käytännössä ei ollenkaan palautetta tähän liittyen. Ehkä siksikin se herätti huomioni FSHKY:n osalta.

Loipon mukaan Forssan seudulla on syytä myös pohtia, mikä on kuntayhtymän oman lastensuojeluyksikön, eli Kaarisillan rooli kokonaisuudessa.

-Palautteista minulle välittyy sellainen kuva, että Kaarisillan asema on hiukan jäsentymätön. Olisi syytä pohtia, millaisessa tilanteessa lapsi tai nuori Kaarisiltaan sijoitetaan. Ja onko Kaarisillan tarkoitus olla täydentävää palvelua, vai otetaanko siellä kokonaisvastuu lapsesta tai nuoresta?

Loippo kertoo Hämeenlinnassa ja Riihimäellä käydyn samaa arviointia kaupunkien omien lastensuojeluyksiköiden osalta.

-Oman yksikön rooli on jäsentynyt ja löytynyt, mutta miettimistä se on vaatinut. FL

Uusimmat