Lounais-Häme

Lattian alta löytyi nostalginen raviohjelma

Vanhojen talojen lattian alta saattaa löytyä vaikka mitä. Joskus jopa Pilvenmäen ravien ohjelma vuodelta 1953.

Tällaisen harvinaisuuden Ilpo Muti löysi alkuviikosta ihan Forssan keskustassa sijaitsevan omakotitalon lattian alta. Merkittävää asiassa on se, että kyseiset ravit ajettiin elokuun toisena päivänä eli tapahtumasta tulee ensi keskiviikkona kuluneeksi 64 vuotta. Ja tulevana keskiviikkonahan Pilvenmäellä ajetaan nykyisen ravikonseptin T65-ravit, jotka ovat Forssan radan ensimmäiset.

Turun läänin Koskelta Forssaan muuttanut Muti retkahti raviurheiluun Sarinin Matin myötä. Ilpo oli tallilla Matin oikea käsi sitomalla pinteleitä, lapioimalla paskaa ja pitämällä höpötyksellään päävalmentajaa hereillä kun raveista palattiin kotiin.

– Tutustuin Mattiin jo vähän aikaisemmin kun hän oli paikallisessa kippolassa portsarina ja minä asiakkaana, Muti virnistää.

Enää Ilpo ei ravireissuilla käy, mutta on toki valmis jos joku välttämättä hänet mukaan haluaa ja jos pussikin sattuisi olemaan kunnossa. Molemmat jutut ovat Ilpon mielestä kuitenkin erittäin epätodennäköisiä.

 

Nyt puhutaan raveista, silloin terminä oli totalisaattorikilpa-ajot. Palkinnot maksettiin jo silloin rahassa ja esimerkiksi kyseisen ravipäivän suurin ykkönen oli 20 000 markan arvoinen. Jokainen voi ihan itse laskea kuinka monta nollaa siitä pitää poistaa, jotta palkinnon arvo lopullisesti kirkastuisi.

Lähdöissä maksettiin rahaa yleensä neljälle parhaalle, mutta silloin tällöin myös joitain ylimääräisiä pikkupalkintoja.

Ravitapahtuman pomo oli tuohon aikaan ylivalvoja, joka johti noin 8-henkistä kilpailutuomaristoa. Jos tuomaristossa nyt sattui olemaan jokunen henkilö, jonka omistama hevonen juoksi sattumalta kyseisissä raveissa, niin sehän ei suuria haitannut.

Palkintolautakuntakin oli siihen aikaan olemassa eikä sekään ihan vaatimaton ollut kun tässäkin tapauksessa se koostui 17 ihmisestä.

Kun kyseistä raviohjelmaa lukee hieman tarkemmin, niin toimihenkilöitten joukosta löytyy iso joukko nimiä, jotka vaikuttavat alalla edelleen. On Komosta, Mäkilää, Holmbergia, Paavilaista, Tuusaa, Leinoa, Lemmettyä, Horkkaa, Tapania, Kalevaa vain muutamia mainiten.

Tuohon aikaan hevosella saatettiin ajaa kahdessakin lähdössä ja jos tultiin sopivan matkan päästä, niin tultiin ja lähdettiin samalla hevosella.

 

Lämminveristä ravureista ei tuohon aikaan ollut Suomessa tietoakaan, joten ihan kylmäverisillä päästeltiin. Käsiohjelma kertoi hevosen nimen ja hevosen isän mikäli sellainen oli tiedossa. Aina ei ollut.

Eri-Aaronin jälkeläisiä Pilvenmäen elokuussa nähtiin eniten ja olihan mukana sellaisiakin isäorheja kuin Hörö,, Nero, Munkki, Juna, Akapeetus ja Lohdutus.

Minkäänlaisia pelaajien omia mietteitä sotkevia vihjeitä ohjelma ei tuohon aikaan tarjonnut ja suurinta osaa hevosista ajoivat omistajat ihan itse.

Haikaranpiirtäjänä jo vuosikaudet kunnostautunut Muti sanoo säilyttävänsä löytämänsä raviaarteen ellei nyt joku sitä ihan välttämättä ja isolla rahalla halua ostaa.

– Se on hyväkuntoinen kuin mikä ja painettu paikallisessa kirjapainossa eli kirja on samalla kappale kotiseutu- ja graafisen alan historiaa. FL

 

 

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic