Leffa-arvio: Kaiken takana on nainen

Isäni Marianne (Ruotsi, 2020). ★★★ Ohjaus: Mårten Klingberg. Pääosissa: Rolf Lassgård, Hedda Stiernstedt. - S -, kesto 110 min. Forssan Elävienkuvien Teatteri.
Pappismies (Rolf Lassgård) halajaa naiseuttaan.
Pappismies (Rolf Lassgård) halajaa naiseuttaan.

Kun elämäänsä pettynyt Hanna palaa suuresta Tukholmasta pittoreskiin ja aina päivänpaisteiseen lintukotoonsa Alingsäsin, ei tyttö arvaa, millainen hyrskynmyrsky onkaan tulossa.

Paikkakunnan rakastettu pappi Lasse, Hannan lempeä isä, on päättänyt vihdoin ja viimein olla se, joksi hänet on tarkoitettukin, nainen nimeltä Marianne.

Mårten Klingbergin Isäni Marianne on rohkeasta aihepiiristään huolimatta kevyen sulkkua viihdettä, joka tekee kaikkensa vältellessään pahoittamasta kenenkään mieltä.

Poliittisesti umpikorrekti kivakuva pohjaa Ester Roxbergin Ruotsissa kohua herättäneeseen omaelämäkerralliseen kirjaan.

Liki kaksituntiseksi venytetty draamakomedia alleviivaa hyvyyttä ja suvaitsevaisuutta, eikä siinä lähestymiskulmassa nykypäivän maailmassa mitään pahaa olekaan.

Hedda Stiernstedt on ärsyttävän maneerinen ja kuin kaikki eleensä rapakon takaa lainannut Hanna, jonka tarttumapinta on silkkaa teflonia.

Kokonaisuuden pelastaakin ruotsalaisen elokuvan ikijäärä Rolf Lassgård, roolissa kuin roolissa aina vakuuttava järkäle, jonka Marianne on koostaan ja jyrkästä ulkomuodostaan huolimatta täysin uskottava ilmestys,

Sivummalla nähdään vielä Lena Endre Hannan ymmärtäväisenä äitinä, Klas Wiljergård Hannan kotinurkissa yhä roikkuva veljenä Davidina sekä ohjaaja Klingberg paikallis-tv:n nilkki Fromellina.

Isoja asioita kevyesti hipaiseva draamakomedia on Rolf Lassgårdin näytöstä.

Uusimmat

Näkoislehti

21.9.2020

Fingerpori

comic