Lounais-Häme

Leffa-arvio Isojalan perheestä: Pikkuväelle tekemisen puutteeseen

Bigfoot – Isojalan perhe (Belgia, Ranska, 2020). ★★Ohjaus: Jeremy Degruson, Ben Stassen. Suomenkieliset äänet: Waltteri Helisalo, Antti Jaakola. K-7, kesto: 88 min. Forssan Elävienkuvien Teatteri.
Isojalan perhe ajautuu vaaroihin luonnon pelastamisen nimissä.
Isojalan perhe ajautuu vaaroihin luonnon pelastamisen nimissä.

Kun Adamin isä paljastui myyttiseksi Isojalaksi, ei pojan elämä ole ollut entisellään.

Uusi seikkailu saadaan aikaan, kun isäukko matkaa Alaskaan hillitsemään ahneen öljy-yhtiön toimia ja katoaa matkallaan.

Adamin ja tämän eläinystävien on jälleen ryhdyttävä pelastusoperaatioon.

Belgialaisen Ben Stassenin animaatiot noudattavat aina samaa kaavaa. Isommilta varastetut pohjaidikset saavat vaatimattomamman, lauantaiaamun tv-piirrettyjä muistuttavan ulkoasun ja kaiken päälle on kaadettu iso annos luonnonsuojelullista sanomaa.

Ja niin nytkin, vaatimattoman Bigfoot – Isojalan poika (2017) vaatimattomassa jatko-osassa Bigfoot – Isojalan perhe.

Ensimmäisenkin Bigfootin kirjoittaneiden Bob Barlenin ja Cal Brunkerin käsikirjoitus toisintaa asetelmat eikä kauhean paljoa ole osattu juttuun tuoda uusia suuntaviivoja.

Vaatimaton animaatio luottaa tuttuihin juttuihin, pikkuväelle tarjotaan hassuja eläinhahmoja, kun taas varttuneempia kosiskellaan pikku pilkoin.

Kevyttä kritiikkiä saavat muun muassa suurten korporaatioiden viherpesu, jolla pyritään peittämään luonnonvarojen ryöstelyistä aiheutuvat tuhot, sekä helpolla sumutettava media, mutta piikkien terä jää harmittavan tylsäksi.

Jos jälkikasvu hermostuu kotona käkkimiseen, vaihtoehtona voisi olla matka elokuviin, mutta vain, jos mitään muuta tekemistä ei perhepiirissä keksitä.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti

3.12.2020