Lounais-Häme

Leikkauksista tulikin resurssi – Aluesairaaloiden suljettuja osastoja voitaisiin avata koronaosastoiksi

Esimerkiksi suljettuja kirurgisia osastoja voitaisiin käyttää vuodeosastoina koronaepidemian aikana, arvioi sosiaali- ja terveysministeriö.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä valmistaudutaan siihen, että koronapotilaiden hoitoon voidaan joutua etsimään lisäkapasiteettia muualta. Kuva: Joel Maisalmi
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä valmistaudutaan siihen, että koronapotilaiden hoitoon voidaan joutua etsimään lisäkapasiteettia muualta. Kuva: Joel Maisalmi

Maakunnissa tehdyt terveydenhuollon supistukset voivat kääntyä koronaepidemian aikana resurssiksi.

Jos sairaalahoitoa tarvitsevien koronapotilaiden määrä kasvaa hyvin suureksi, taloudellisista tai toiminnallisista syistä suljettuja osastoja saattaa riittää uudelleen avattaviksi eri puolilla maata.

Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen sanoo, että Suomessa on ”hyvin paljon” sairaalakapasiteettia.

– Sairaalahoito niin erikoissairaanhoidossa kuin perusterveydenhuollossa on vähentynyt varsin paljon, hän huomauttaa.

Suljettuja osastoja voi olla aluesairaaloissa ja terveyskeskuksissa

Keistisen mukaan koronaosastoja voitaisiin perustaa esimerkiksi entisille kirurgisille osastoille. Niitä on vapautunut monien aluesairaaloiden lopetettua tai vähennettyä leikkaustoimintaa.

Lääkintöneuvos ottaa esimerkiksi Raahen aluesairaalan, jossa lopetettiin leikkaukset vuosi sitten.

– Vanha kirurginen vuodeosasto voitaisiin nyt ottaa takaisin vuodeosastokäyttöön koronaan. Sairaalassa on anestesialääkäri edelleen ja esimerkiksi kolme hengityskonetta, joita on nyt testattu ja (ne ovat) toimintakuntoisia, Keistinen sanoo.

Muitakin suljettuja tai toiminnallisesti supistettuja vuodeosastoja saattaisi tarpeen tullen löytyä aluesairaaloista ja terveyskeskuksista.

Edut jo aiemmin sairaalakäytössä olleisiin tiloihin liittyvät sijaintiin, tilojen ominaisuuksiin ja teknisiin ratkaisuihin. Koronapotilaiden kannalta yksi oleellisimpia on kiinteä hapenjakeluverkko.

Muualla turvauduttu messukeskuksiin ja urheilutiloihin

Vaikeimmin epidemian runtelemissa maissa on jouduttu vuodepaikkojen loputtua ottamaan sairaalakäyttöön niin messukeskuksia kuin urheilutiloja.

Samanlaisia ajatuksia on esitetty synkimpien skenaarioiden varalle myös Suomessa.

Alkuviikolla Helsingin Messukeskus ilmoitti, että sen tilat ovat tarvittaessa käytettävissä. Messukeskusyhtiö on ollut asiasta yhteydessä viranomaisiin, ja tiettävästi pääkaupunkiseudulla on tarjottu käyttöön myös muita tiloja.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) ei ainakaan toistaiseksi ole tehnyt päätöksiä siitä, mitä terveydenhuoltosektorin ulkopuolisia tiloja otettaisiin käyttöön ensimmäisenä. Ylen haastatteleman HUSin viestintäpäällikön mukaan asia on kuitenkin harkinnassa.

Pääkaupunkiseudun tilannetta helpottaa ikärakenne

Keistinen sanoo, että epidemiassa riittää ponnisteltavaa. Pääkaupunkiseudulla sairaanhoitopaikkojen tarvetta hillitsee alueen ikärakenne.

– Pääkaupunkiseudulle on tietysti muuttanut paljon väestöä, mutta se on suhteellisen nuorta ja siten korona aiheuttaa harvemmin vakavaa vaaraa ja tehohoitoon joutumisen riskiä.

Helsingissä on myös ”aika monta” sairaalaa.

– On siis epätodennäköistä, että Suomessa otettaisiin Messukeskus käyttöön, Keistinen toteaa.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

29.5.2020

Fingerpori

comic