Lounais-Häme

Leirikeskuksen vastattava tarpeisiin

Leirikeskusten tila Forssan seudulla on nostattanut tunteita. Viimeksi Ruostejärven leirin tilanne on poikinut Forssan kaupunginvaltuuston 3. varapuheenjohtajan Tapio Virtasen adressin alueen kehittämiseksi (FL 30.6.). Myös Tammelan Oksjärven leirikeskuksen tilojen hoitamattomuudesta on herätelty keskustelua (FL Mielipide 6.7.).

Voisiko jonkun jo olemassa olevista keskuksista kunnostaa yhteiseen käyttöön, ja miten kannattavaa tämä olisi yksittäiselle kunnalle?

Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi pitää ajatusta yhteisestä leirikeskuksesta varteenotettavana.

– Kaikki vaihtoehdot kannattaa tutkia. Palveluiden tarjoaminen on kunnalle tärkeämpää kuin omistaminen, Kesäniemi linjaa.

– itselläni on se etu, että tunnen muiden kuntien taloustilanteen. Sen pohjalta osataan miettiä tulevia verokertymiä ja valtionosuuksia.

Arvion mukaan Ruostejärven leirikeskuksen kunnostaminen maksaisi Forssan kaupungille noin 1,5 miljoonaa euroa. Tulisiko yhteisen leirikeskuksen perustaminen edullisemmaksi?

– Arviot ovat arvioita. Pitää miettiä, mikä on sen palvelun taso, jota halutaan tarjota ja huomioida tarpeet. Ruostejärven tapauksessa pitäisi miettiä koko infrastruktuuri tarkkaan, tieverkosto, vesiviemäröinti ja niin edelleen, Kesäniemi sanoo.

Kesäniemen mukaan olennaista olisi nykyisten ja tulevien käyttäjien huomioiminen.

– On kysyttävä käyttäjiltä, mitä leirikeskukseen haluttaisiin. Tässä tulisi kääntyä erityisesti nuorisotoimen ja kolmannen sektorin puoleen. Erityisryhmien kuuleminen ja esteettömyys ovat myös asioita, jotka pitäisi huomioida, Kesäniemi sanoo.

– Yhteiskunta ja maailma ovat muuttuneet, enää ei ole sellaisia leirejä kuin 60–80-luvulla. Olen ollut partiossa nuorena ja viettänyt monet leirikesät teltassa. Kun katson omia teinejäni, niin ensimmäinen kysymys on aina ”onko täällä netti?” Se on heille olennainen tekijä.

Tammelan kunnanjohtajan Kalle Larssonin mielestä idea on keskustelun arvoinen. Hän on varovainen sen suhteen, voisiko esimerkiksi Oksjärveä kehittää tätä varten.

– Pitäisi kysyä, miten käyttäjien tarpeisiin pystytään vastaamaan ja miten tällainen ratkaisu hajottaa kokonaisuutta. Forssan seudulla kuitenkin on jo useita leirikeskuksia, Larsson vastaa.

– Yhteisen leirikeskuksen kehittämisen tulisi lähteä kysymällä kuntien henkilökunnilta, jotka vuokraavat leirikeskuksia. Heillä on paras tieto, millaista palautetta on tullut.

Myös Jokioisilla ja Ypäjällä ollaan ajatukselle myötämielisiä. Toteutus vaatii kuitenkin hyvän suunnittelun, muistuttaa Jokioisten kunnanjohtaja Jarmo Määttä.

Jokioisten nuorisotoimi on jo aiempina kesinä järjestänyt kesäleirejä Tammelan Pikku-Liesjärvellä. Määttä pitää paikkaa erinomaisena, vaikka ”kasvojen kohotusta kaivattaisiin”. Kunnanhallituksen kokous elokuussa aiotaan pitää leirikeskuksen alueella, ja tarkoitus on pohtia sen kohtaloa ja mahdollista toimintaa.

– Leiri on rakennettu vanhan maatalon pihaan, onhan se aika askeettinen. Vaatii isoja panostuksia, että paikka täyttäisi nykyajan vaatimukset, Määttä toteaa.

Humppilan kunnanjohtaja Jari Keskitalo on ajatuksen suhteen varautuneempi. Vaikka Humppilalla ei ole omaa leirikeskusta, kunta on kuitenkin investoinut leiritoiminnan mahdollistamiseen muulla tavoin.

– Humppila on panostanut merkittävästi urheilupaikkoihin ja tarjoaa jatkossa hyvät puitteet liikuntaan liittyvälle leiritoiminnalle kulttuuria unohtamatta. Ajatus yhteisestä leirikeskuksesta ei kuitenkaan ainakaan tässä vaiheessa tunnu ajankohtaiselta, Keskitalo sanoo.

– Kunnassa on nyt syytä keskittyä tehtyjen investointien täysimääräiseen hyödyntämiseen. Pidetään ajatus mielessä, mutta liikkumavara kunnan talousarviossa on tulevina vuosina hyvin niukka. FL