Lounais-Häme

"Leivottu Suomessa" ei riitä, jos ruis on peräisin ulkomailta – Kuluttajalle tulee tehdä selväksi, mistä ruuan pääraaka-aine on peräisin

Esimerkiksi ruisleivän "leivottu Suomessa" -lausahduksen oheen täytyy kirjoittaa, mistä ruis on peräisin, ellei se ole Suomesta. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kuluttajalle tulee jatkossa tehdä selväksi, mistä elintarvikkeiden pääraaka-aine on peräisin. Pääraaka-aineita koskeva EU-säädös tulee voimaan tänään.

Käytännössä pääraaka-aine tarkoittaa yli 50 prosentin osuutta elintarvikkeesta tai ainesosaa, jonka kuluttaja yhdistää tuotteen nimeen, kuten mansikkahillon tai ruisleivän kohdalla. Ulkoasuun liittyen mahdolliset harhakuvat täytyy oikaista.

Esimerkiksi ruisleivän ”leivottu Suomessa” -lausahduksen oheen täytyy kirjoittaa, mistä ruis on peräisin, ellei se ole Suomesta.

Jos tuotteen pakkauksessa on Suomen lippu, mutta raaka-aineet eivät silti ole suomalaisia, tieto elintarvikkeen ainesosien alkuperästä tulee tähdentää pakkausselosteessa. Tiedon tulee myös näkyä selvästi elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä, jos tuotteen ulkoasusta saa muunlaisia viitteitä.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan uudistus tähtää siihen, ettei kuluttajaa johdettaisi harhaan ja että kuluttajien tiedonsaanti ruoan todellisesta alkuperästä paranisi.

Aiemminkaan kuluttajaa ei ole saanut johtaa harhaan pakkauksen ulkoasulla tai vaillinaisilla tiedoilla. Elintarvikkeen sisällön alkuperämaa on pitänyt ilmoittaa, jos kuluttajalle on syntynyt tuotteesta tietty käsitys. Nyt säädös tarkentuu, vaikka edelleenkin siihen jää tulkinnanvaraa.

Ei tiedetä kuinka suuressa osassa on merkintä

Maa- ja metsätalousministeriössä ei osata sanoa, kuinka suuressa osassa elintarvikkeista nyt on merkintä elintarvikkeen pääainesosan alkuperästä.

– Enemmän on niitä tuotteita, joissa alkuperämaata ei ole ilmoitettu kuin niitä, joissa se olisi, arvioi maa- ja metsätalousministeriön lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen helmikuussa.

Toisaalta jotkut elintarviketoimijat haluavat ilmoittaa alkuperästä myös vapaaehtoisesti, sillä se voi toimia myönteisenä brändinä tuotemerkille.

Näkoislehti

2.6.2020

Fingerpori

comic