Lounais-Häme

Lentävä nahkarukkanen on maineensa vanki

Lepakoilla on kovin huono maine. ”Lentävä rotta” on syyttä suotta yhdistetty laajalti Euroopassa mm. paholaiseen, demoneihin ja vampyyreihin.

Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen tiedottaja Asko Ijäs harmittelee, että lepakoihin liittyy paljon turhia pelkoja ja epätietoisuutta. Lepakkoharrastus tukee lepakkotutkimusta, joka on Suomessa ollut vielä varsin vähäistä.

– On usein tarvetta kertoa, miten asian oikea laita on… Pieni lepakko pelkää vielä enemmän ihmistä kuin ihminen sitä.

 

Lepakkoharrastajissa on sekä luonnosta yleisesti kiinnostuneita että tavallisia pulliaisia, jotka ovat havahtuneet ihmettelemään, mitä otuksia omalla pihalla lentelee yömyöhään. Suomen lepakkotieteellisessä yhdistyksessä on alle sata jäsentä mutta yhdistyksen Facebook-ryhmässä on lähes 600 seuraajaa.

Lepakot paljon yleisempiä kuin ihmiset yleensä luulevat. Maapallolla lähes joka neljäs tunnettu nisäkäslaji on lepakko. Yöaktiivinen lentävä eläin osuu vain harvemmin suoraan ihmisen reitille.

 

Lepakoilla on erityiskykyjä kuten lentotaito ja kaikuluotaus. Lepakot kykenevät vaihtelemaan hetkessä lentosuuntaansa ja -nopeutta ja aistivat silmiensä lisäksi ultraäänin kohteita reitillään.

Lisäksi ne roikkuvat pää alaspäin ja viettävät talven horrostamalla, jolloin niiden hengitys ja elintoiminnot hidastuvat ja ruumiin lämpötila laskee lähelle nollaa astetta. Osa lajeista talvehtii Suomessa ja osa muuttaa etelämmäs horrostamaan.

Lepakoiden erikoisuuksiin kuuluu viivästynyt hedelmöitys. Lepakot parittelevat syksyllä tai talvella horrostamisen välissä, mutta naaras säilöö siittiöitä kehossaan kuukausien ajan.

Lepakko synnyttää juhannuksen tienoilla yleensä yhden poikasen. Lepakot muodostavat yhteisön ”lastentarhan” suojaiseen paikkaan: tavallisesti isohkon puun koloon tai hylättyyn rakennukseen. Lepakolle voi myös rakentaa pönttöjä kuten linnuille.

Naaraiden on saalistettava öisin paljon hyönteisiä pystyäkseen imettämään jälkikasvuaan. Nuoret nousevat omille siivilleen muutaman viikon ikäisinä.

Elo-syyskuussa lepakoilla on taas kiire lihoa talvikuntoon, jotta horrostaminen onnistuisi.

 

Lounais-Häme on vahvaa lepakkoseutua.

– Runsain lajisto on Varsinais-Suomessa, Ijäs vahvistaa.

Kaikki Suomessa tavattavat lepakot ovat hyönteissyöjiä ja suosivat saalistusmaastoinaan metsäisiä alueita ja vehreitä pihapiirejä sekä vesistöjen liepeitä.

Kaikki lepakkolajimme ovat rauhoitettuja ja kuuluvat EU:n luontodirektiiviin, joka suojaa lajien lisääntymis- ja levähdyspaikat kaikelta häirinnältä.

Euroopan lepakoiden suojelusopimus ohjaa huomioimaan lepakoiden tärkeät muuttoreitit ja saalistusalueet maankäytön ja tuulivoimaloiden suunnittelussa. Tuulivoiman pitkät ja vauhdilla pyörähtävät lavat voivat yllättäessään koitua lepakoiden kohtaloksi, sillä niiden tarkin aisti, kaikuluotaus, yltää Ijäksen mukaan vain muutaman kymmenen metrin päähän.

Hitaasti lisääntyvänä lajina lepakoiden aikuiskuolleisuus on tärkeä tekijä kannan kehitykselle. Parhaimmillaan lepakko voi elää jopa 15–20 vuoden ikäiseksi. FL

 

Kaikuluotauksenmallia miljoonienvuosien takaa
Lepakot ovat ainoita lentäviä nisäkkäitä mutta lentokykynsä ansiosta laajalle levinneitä.Suomessa tavataan 13 lepakkolajia. Yleisiä ovat pohjanlepakko, vesi-, viiksi- ja isoviiksisiippa sekä korvayökkö, jotka myös talvehtivat Suomessa. Harvalukuisiin kuuluvat kimo-, iso-, pikku-, vaivais-, kääpiö- ja etelänlepakko sekä ripsi- ja lampisiippa.Lepakolla siiven lenninpinta muodostuu pidentyneiden sormi- ja kämmenluiden väliin pingottuneesta nahasta, joka jatkuu takajalkojen kautta aina häntään saakka.Öisin liikkuvat lepakot aistivat silmiensä lisäksi ympäristöään kaikuluotaamalla: päästävät korkeita äänipulsseja, jotka heijastuvat esteistä takaisin sen korviin.Kesäkauden päivät ne torkkuvat suojaisessa paikassa. Talven ne viettävät horrostamalla, jolloin elintoiminnot laskevat minimiin.Suomessa tavattavat kaikki lepakkolajit ovat hyönteissyöjiä kuten myös valtaosa maailman lepakkolajeista. Loput käyttävät ravinnoksi hedelmiä ja mettä sekä pienempi osa lihaa. Verivampyyreita on kolme lajia latinalaisessa Amerikassa.Lepakot ovat asuttaneet maapalloa miljoonia vuosia ennen ihmistä.

Uusimmat

Näkoislehti

21.9.2020

Fingerpori

comic