Lounais-Häme

Letkun lumoamat

Tämä on se tavallinen tarina. Tyttö ja poika pakkaavat tahoillaan kimpsunsa ja kampsunsa, matkustavat uuteen maahan tekemään töitä ja seikkailemaan. Maailma on auki. Suunnitelma toimii kuin rasvattu kunnes he tapaavat toisensa.

-Me taisimme torpedoida toistemme suunnitelmat. Yhtäkkiä huomasimme, että ystävät ympärillä lähtevät edelleen lauantai-iltaisin juhlimaan, kun me keräämme legoja sohvan alta, Katariina Suutela tiivistää ja purskahtaa nauruun.

Ei Suutelan ja miehensä tarina todellisuudessa ole kovinkaan tavallinen. Tarinan lopputulema on kuitenkin se, että viisihenkinen perhe asuttaa Tammelan Letkulla sijaitsevaa suurta omakotitaloa. Oven edustaa ei vartioi perinteiseen tapaan puinen karhu, vaan puinen kenguru.

Matt Nolan lähti Australian Brisbanesta Lontooseen it-alan töihin ja matkustelemaan vuonna 2004. Samaan aikaan Katariina Suutela pakkasi Somerolla 15 kilon rinkkaansa suunnitelmanaan tehdä puoli vuotta Lontoossa sairaanhoitajan töitä.

Mattin palattua Lontooseen lyhyeltä Australian pyrähdykseltä kaksikko tapasi yhteisten ystävien kautta.

-Meillä oli yhteinen ystäväpiiri jo ennen kuin olimme pariskunta, ennen kuin edes tunsimme toisiamme, Katariina kertoo.

Katariina soitti isälleen Suomeen ja pyysi tämän myymään Katariinan auton. Ajasta Englannissa olikin tulossa suunniteltua pidempi.

Suhteellisen nopeasti kävi ilmi, että parisuhteessa kyse oli jostain vakavammasta. Pariskunta matkusti ensin yhdessä, muun muassa Etelä-Afrikkaan, Italiaan ja Ranskaan. Reissujen jälkeen koitti yhteen muutto.

Matkustelu on kansainväliselle pariskunnalle rakas harrastus, joka ei suinkaan loppunut, kun ensimmäinen lapsista ilmoitti tulostaan.

-Kaksi vanhempaa tytärtämme ovat matkustelleet paljon, Australiassa, Hongkongissa ja Singaporessakin, Katariina listaa.

-Nuorimmaisemme on vähän väliinputoaja, hän ei ole käynyt kuin Virossa ja Kreikassa ystävien häissä, Matt huomauttaa.

Jokin aikaa sitten suoritetun laskutoimituksen perusteella pariskunta saa laittaa nuppineulan maailmankartallaan 55 eri maan kohdalle. Katettuna ovat liki kaikki maanosat.

-Jossain vaiheessa meillä oli muistona jääkaappimagneetti jokaisesta maasta. Lasten menossa magneetit eivät ole ihan tahtoneet pysyä ehjänä ja mukana, Katariina nauraa.

Lapset Miia, 9, Saana 7, ja Enna, 2, ovat sekä Australian että Suomen kansalaisia. Vanhemmat lapset kävivät syntymässä Suomessa, mutta takaisin britteihin matkustettiin heti vauvan saatua passinsa. Lapset ovat myös kaksikielisiä – isän kanssa puhutaan englantia, äidin kanssa suomea.

-Kaksikielisyys oli meille selkeä valinta alusta saakka. Siitä ei ole käytännössä mitään vaivaa eikä haittaa, mutta niin paljon etua, Katariina perustelee.

Kolmannen lapsensa syntymän lähestyessä monikulttuurinen perhe alkoi pohtia muuttoa jomman kumman perheen läheisyyteen.

-Asuimme silloin Brightonissa, jossa meillä oli paljon hyviä ystäviä, mutta ei kuitenkaan perhettä. Päätimme, että jos muutamme, muutamme oikeasti lähelle perhettä, emmekä vain samaan maahan.

Lopulta Suomi ja Katariinan kotikunta Somero veivät voiton. Päätös oli kaikkea muuta kuin helppo.

-Suomen puolesta puhui minun haluni perustaa oma yritys. Asiakkaat olisivat lähinnä Englannissa ja muualla Euroopassa, joten Australiasta toimiminen olisi aiheuttanut aikaeron takia hankaluuksia, Matt selittää.

Australiassa perhe on vieraillut kahdesti, ensimmäisen kerran kun vanhin tytär Miia oli vuoden ikäinen. Muutama vuosi sitten perhe vietti Brisbanessa ja sen ympäristössä kolme kuukautta.

-Mattin äiti on vieraillut meidän luonamme Suomessa pari kertaa. Nykytekniikka, Skypet, viberit ja whatsapp ovat loistavia välineitä yhteydenpitoon. Pieninkin pystyy jo lähettämään ääniviestejä, vaikkei osaa pitkään aikaan vielä kirjoittaa, Katariina kertoo.

Somerolla asuessaan perhe ryhtyi varovasti katselemaan taloa lähiseudulta. He eivät olleet vakavissaan ostoaikeissa, ennen kuin saapuivat puolitoista vuotta sitten siniseen taloon Hämeen Härkätien varressa.

-Talo hurmasi meidät molemmat heti. Itse olin hiukan huolissani syrjäisestä sijainnista, mutta huolet ovat kyllä unohtuneet, Matt kertoo.

Ihan pieni tekijä asuinpaikan valinnassa ei ollut myöskään kyläkoulu. Perhe tiedosti koulun olevan lakkautusuhan alla, mutta ei uskonut uhan konkretisoituvan kovin nopeasti.

-Minusta tuntuu, että koulun lakkauttamisesta on puhuttu ainakin 15 vuotta. Nyt puheet ovat kuitenkin muuttumassa todeksi, Katariina huokaa.

Matt ja Katariina eivät ymmärrä kunnan ja päättäjien intoa koulun lakkauttamiseen. Pariskunnasta tuntuu, että aktiivista kylää rangaistaan.

-Letkulla on tehty hirveästi töitä uusien lapsiperheiden houkuttelemiseksi. Ja siinä on onnistuttu. Täällä asuu useampi perhe, jolla ei ole varsinaisia siteitä Tammelaan tai Letkulle, mutta jotka ovat halunneet lapsensa pieneen kouluun ja turvalliseen ympäristöön, Katariina kertoo.

Mattin kyetessä tekemään etätöitä ja Katariinan keikkaillessa sairaanhoitajan hommissa eivät työt ole se asia, joka pitäisi heidät asumassa Letkulla.

-Me harkitsemme vakavasti muuttoa, jos koulu lakkautetaan. Ei ole lasten elämää istua kaksi tuntia päivässä bussissa. Nyt he voivat kävellä kouluun ja kotiin. Kotiin tullessa mukana on usein vaihteleva määrä ystäviä.

Lasten ystävyyssuhteiden muodostumista Katariina ja Matt ovat seuranneet ilolla. Yhdistelmäluokissa ja pienessä koulussa lapset eivät vietä aikaa vain oman ikäluokkansa kanssa, vaan isommissa porukoissa.

-Koulun jälkeen he istuvat yhdessä pöydän ääressä ja tekevät läksyjä. Vanhemmat auttavat nuorempia. Se opettaa lapsia myös ottamaan vastuuta.

Katariina ja Matt toivovat, että koulun lakkautus voitaisiin vielä estää.

-Letkun kyläyhteisö on mahtavan vireä, mutta kaikki kulminoituu kouluun. Lapsiperheet menevät sinne, missä heidän tarvitsemansa palvelut ovat. On uskomattoman ikävää, jos lapset nähdään kunnassa vain kustannuksena, Katariina puuskahtaa. FL

 

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic