Lounais-Häme Forssan seutu

LHJ tutki: Muovia kannattaisi kerätä nykyistä enemmän

Loimi-Hämeen Jätehuolto tutki, milloin biojätteen ja muovin kerääminen on järkevää ja milloin ei.
Heikki Perkola Portaasta kertoi tuovansa muovijätteet keräykseen aina kauppareissulla. Perkolan taloudessa muovin kierrätys on vähentänyt huomattavasti sekajätteen määrää. Kuva: Lassi Puhtimäki
Heikki Perkola Portaasta kertoi tuovansa muovijätteet keräykseen aina kauppareissulla. Perkolan taloudessa muovin kierrätys on vähentänyt huomattavasti sekajätteen määrää. Kuva: Lassi Puhtimäki

Loimi-Hämeen Jätehuolto tutki soveltuvia keräystapoja biojätteelle ja muovipakkauksille toiminta-alueellaan.

– Suomi on jäänyt EU:n kierrätystavoitteesta jälkeen. Suurin potentiaali kierrätysasteen lisäämiseksi on biojätteellä ja muovilla. Halusimme selvittää, minkälainen jätteen kerääminen on järkevää tällä alueella ja samalla valmistautua tulevaan, kertoo Loimi-Hämeen Jätehuollon palvelupäällikkö Anne Sjöberg.

Asiantuntijayritys LCA Consulting oy:n tekemän selvityksen mukaan suurin hyöty muovien keräyksessä saavutettaisiin, jos erityisesti suuremmissa taajamissa siirryttäisiin keräämään muovipakkauksia kaikista vähintään viiden huoneiston kiinteistöiltä.

Muovipakkausten keräyksestä on ensisijaisesti vastuussa Suomen Pakkauskierrätys Rinki oy, joka on Suomen teollisuuden ja kaupan omistama palveluyhtiö. Muovi on tuottajavastuunalaista jätettä, eli sen keräyksestä on vastuussa taho, joka sen on tuottanut tai tuonut maahan.

Rinki-pisteitä on kuitenkin rajallinen määrä. Lain mukaan kunta voi täydentää keräystä alueilla, joilla ei ole Rinki-pisteitä.

– Rinki-keräys tuskin lisääntyy toiminta-alueellamme. Päätös kuljetusjärjestelmästä kuitenkin vaikuttaa merkittävästi siihen, minkä jätteen kerääminen on järkevää taloudellisesti ja päästöjen kannalta, Sjöberg sanoo.

Kunnat tai niiden yhteiset jätehuoltoviranomaiset (Forssan seudulla jätehuoltolautakunta) tekevät päätöksen siitä, järjestetäänkö kunnan vastuulle kuuluva jätteen kuljetus kunnan järjestämänä (kunnan malli) vai niin, että kuntalaiset kilpailuttavat kuljetuksen yksityisiltä yrityksiltä (kiinteistön haltijan järjestelmä).

Lue lisää: Forssan seudun muovinkeräysmahdollisuudet paranevat.

Tutkimuksen mukaan sekä biojätteen ilmastonlämpenemisvaikutukset että kustannukset nousevat, jos biojätteen lajitteluvelvoitetta laajennetaan. Nykyistä tehokkaammalla keräyksellä ei siis saavutettaisi vähennyksiä päästöissä.

Sjöbergin mukaan tämä johtuu osin biojätteen tiuhasta tyhjennysvälistä. Pienkiinteistöjen biojäteastioiden tyhjennysväli on nykyisten määräysten mukaan yksi viikko kesällä ja kaksi talvella.

– Taajamissa tämä on ymmärrettävää, kun naapurit ovat niin lähekkäin. Tiuhalla tyhjennysvälillä vältetään hajuhaitat. Omakotialueilla ja haja-asutusalueella saattaisi riittää löyhempikin tyhjennysväli.

Biojätteiden keräykselle on kaavailtu EU:n uudessa jätedirektiivissä erilliskeräysvelvoitetta kaikille kiinteistölle vuonna 2024.

Lue lisää: Kuluttaja erottelee biojätteen aiempaa paremmin.

Jätehuollon ympäristö- ja ilmastonlämpenemisvaikutuksiin vaikuttaa myös käytössä oleva kalusto sekä jätteen keräysreitit.

Uusiutuvalla polttoaineella kulkeva monilokeroauto on bensiinikäyttöistä yksilokeroautoa ekologisempi.

– Monilokeroautolla voisi samalla reissulla kerätä useampaa jätelajia, Sjöberg sanoo.

Päätökset jätteen keräyksen järjestämistavasta tehdään kuitenkin viranomaispuolella.

– Siellä on otettava huomioon, että erilliskeräys tulee jatkossa lisääntymään ja päästöjä pitäisi tulla mahdollisimman vähän.

Jätehuollossa on kiinnitettävä huomiota kokonaisuuden ympäristövaikutuksiin.

– Kaikki kerääminen ei ole järkevää. Järkevintä olisi se, että samalla reitillä saataisiin kerättyä kaikki jätteet, Sjöberg sanoo. FL

Biojätteen ja muovin keräämisen vaikutukset

Asiantuntijayritys LCA Consulting oy selvitti, miten biojätteen ja muovipakkausten erilliskeräyksen laajentaminen vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin ja jätehuollon kustannuksiin.

Tutkimuksen mukaan muovipakkausten erilliskeräys kannattaisi laajentaa vähintään 5 huoneiston kiinteistöille.

Biojätteen lajitteluvelvoitteen laajentamisella ei saavutettaisi ilmastohyötyjä nykytilaan verrattuna.

Tutkimuksessa tarkastellut kunnat olivat Tammela, Forssa, Akaa, Somero ja Sastamala.

Uusimmat