Liesjärvellä on salainen ämpäri ja joulukalenteri, jota pelkäävät metsästyskoiratkin

Tammelan Liesjärvellä pääraitilta erkanevan pienen tien risteyksessä nököttää joulupukki, jonka vieressä olevassa lapussa on numero 1, kirjain ja qr-koodi.

– Kaikki kylän metsästyskoirat pelkäävät joulukalenterin ensimmäistä luukkua, Jussi Kannisto toteaa.

Omaperäisen joulukalenteri-idean äiti on Kanniston puoliso Marjo Nieminen.

– Kävellessäni kylänraitilla ja sivuteillä, mietin, että täällä on kivoja kohteita, joita voisi tuoda esiin uudella tavalla. Vaikkapa rakentamalla ulkoilemaan ja liikkumaan kannustavalla joulukalenterilla, Nieminen kertoo.

Salainen ämpäri

Liesjärven joulukalenterin toteutuksessa ovat olleet mukana niin yksittäiset kyläläiset kuin kylän yhdistykset ja yrityksetkin.

– Kalenterin luukut on ripoteltu eri puolille kylää ja ne ovat nähtävissä jouluaattoon saakka. Jokaiselle päivälle on oma suunnistuskohteensa, mistä löytyy päivän kirjain ja QR-koodi. Älypuhelimella luettavista koodeista avautuu jouluisia internetsivuja tai Liesjärven yrityksistä ja muista toimijoista kertovia sivuja, Liesjärven Kyläyhdistyksen johtokunnan jäsen Sari Vesander kertoo.

Luukkujen kirjaimista muodostuu jouluinen lausahdus, jonka ratkaisseiden kesken arvotaan uudenvuodenaattona ämpäri.

– Ämpärin sisältö on vielä niin suuri salaisuus, etten itsekään tiedä sitä.

Omaperäisen joulukalenterin suunnittelussa on ollut pieniä taka-ajatuksia.

– Eri puolille kylää sijoitettujen luukkujen myötä pyrimme saamaan ihmisiä ulkoilemaan. QR-koodi puolestaan otettiin mukaan siksi, että nuoretkin kiinnostuisivat joulukalenterista.

Ja ne niin sanotut luukut ovat hauskoja. Niitä on koristeltu eri tavoin; jossakin saattaa olla vaikkapa pelkkä lyhty, toisaalla taas vähän yllättävämpääkin rekvisiittaa.

Liesjärvi houkuttaa

Alkuajatus joulukalenterista tuli Liesjärvelle Marjo Niemisen ja Jussi Kanniston muuttokuormassa.

– Entisellä kotipaikkakunnallamme Järvenpäässä asukasyhdistys järjesti vähän samankaltaisia tempauksia, Kannisto kertoo.

Oikeastaan Nieminen ja Kannisto eivät olleet muuttamassa Tammelaan, vaan Orimattilaan.

– Sitten jollakin aamukahvisessiolla Marjo näki Hesarissa ilmoituksen Liesjärvellä myynnissä olevasta talosta. Joimme kahvit loppuun, ajelimme Liesjärvelle katsomaan taloa, ja paluumatkalla ostopäätös oli jo tehty.

Sari Vesander on iloinen siitä, että uudet asukkaat tuovat mukanaan uusia ideoita ja toimivat aktiivisesti kyläyhteisössä.

– Asia toimii myös toisinpäin. Täällä oli helppoa päästä yhteisöön, ja se tuo myös turvaa, Nieminen sanoo.

Tervaa ja tislausta

Liesjärvelle on muuttanut suhteellisen paljon muitakin perheitä. Helsingin läheisyys auttaa asiassa.

– Myös moni mökkiläinen asuu yhä pidempiä aikoja täällä ja haluaisi olla virallisestikin liesjärveläinen, mutta siinä tulee lainsäädäntö vastaan, Sari Vesander toteaa.

Vesander muistelee, minkälainen kauhun paikka kyläkoulun lakkautus aikanaan oli.

– Nykyisin suhtaudumme asiaan toisella tavalla. Kyläyhdistys osti koulukiinteistön, ja sen neljästä asunnosta kahdessa on nyt vuokralaisia ja loput kaksi asuntoa ovat myös menossa vuokralle. Kiinteistön ylläpidon kannalta vuokralaiset ovat kyläyhdistykselle elintärkeitä, sillä tästä rakennuksesta aiheutuu melkoisia kustannuksia öljylämmityksestä alkaen.

Kiinteistö vaatii myös remontointia kaiken aikaa. Keittiö on nyt uudistettu ja maalausta aloiteltu. Seuraavana vuorossa on vesijärjestelmien ja putkiston päivitys.

Talkoolaisia meillä riittää kiitettävästi, ja muutenkin asukkaat toimivat monin tavoin kylän hyväksi. Esimerkiksi ihana promoottorimme, 90 vuotta täyttävä Pentti Lintumaa on opettanut ihmisiä pärekorien tekoon, tislaukseen ja tervanpolttoon.

Liesjärven joulukalenterikisan pääpalkintona oleva ämpäri löytää omistajansa uudenvuoden aattoillan juhlassa kylätalolla. Lisätiedot joulukalenterista: https://liesjarvi.fi/_files/200000350-e8948e894b/joulukuu-9.pdf