Lounais-Häme

Liikenneopetusta jo neljännessä sukupolvessa

Sisarukset Ilkka ja Jyrki Lahtonen sekä Sirkku Korhonen ovat forssalaisia autokouluyrittäjiä jo kolmannessa polvessa.

Yrityksen historiaa tutkinut Jyrki Lahtonen kertoo, että valtakunnallinen ajokorttipakko astui voimaan vuonna 1923.

-Silloin autojakaan ei ollut koko Suomessa kovin montaa, yhteensä ehkä tuhat tai parituhatta, Lahtonen arvioi.

Yrjö Lahtonen valmistui autokoulunopettajaksi 90 vuotta sitten, vuonna 1926. Autokoulunopettajan tutkintopakko tuli voimaan samana vuonna.

-Isoisämme opiskeli alaa ensimmäisten joukossa, Jyrki Lahtonen kertoo.

Aluksi Yrjö toimi toisessa autokoulussa työntekijänä, mutta myöhemmin hän halusi perustaa oman yrityksen. Perustamisluvan hän sai Hämeen läänin maaherralta.

-Hän perusti Autokoulu Lahtosen vuonna 1931.

Toinen sukupolvi, Yrjö Lahtosen pojat Jukka ja Veikko tulivat mukaan yritykseen 70 vuotta sitten suoritettuaan autokoulunopettajan kurssin ja tutkinnon.

Vuonna 1966 muodostettiin Autokoulu Lahtonen ky omistajina Yrjö, Jukka ja Veikko Lahtonen.

Myöhemmin myös Veikko Lahtosen pojat Jyrki ja Ilkka aloittivat perheyrityksessä valmistuttuaan liikenneopettajiksi, Jyrki vuonna 1975 ja Ilkka -76.

Jyrki, Ilkka ja heidän sisarensa Sirkku ottivat autokoulun hallintaansa vuonna 1986. Jyrki ja Ilkka Lahtonen toimivat autokoulunopettajina ja Sirkku Korhonen hoitaa toimiston.

Perheyritykseen on saatu mukaan jo neljäskin sukupolvi; Ilkan tytär Jenni Lahtonen aloitti autokoulunopettajana vuonna 2011. Hän on autokoulun ensimmäinen naispuolinen opettaja.

Yhdeksänkymmenen vuoden aikana autoilu ja sen myötä myös autokouluala ovat kokeneet suuria muutoksia.

-Tämä on jatkuvaa muutosta, Lahtonen toteaa.

Alkuperäinen moottoriajoneuvoja koskeva lakikokonaisuus säädettiin 1920-luvulla. Seuraavaksi se uudistettiin 1957. Nykyinen tieliikennelaki on tuli voimaan vuonna 1982.

Liikenneturvallisuus on lakimuutosten myötä kokenut suuria parannuksia alkuajoista.

-1970-luvun alkupuolella kuoli pahimmillaan 1150 ihmistä liikenteessä vuosittain, vaikka autoja oli liikenteessä vain viidennes siitä, mitä nykyään.

Vuonna 2015 liikenteessä kuoli tilastokeskuksen mukaan 266 ihmistä.

-Yksi suurista muutoksista Suomessa on vuonna 1989 alkanut kaksivaiheinen ajokorttikoulutus. Sen seurauksena 1990-luvun loppuun mennessä nuorten vakavien kolarien määrä puolittui.

Autokoulualan viime vuosien uudistukset ovat keskittyneet erityisesti turvalliseen ja vastuulliseen ajamiseen. Opetuksen mottona ja periaatteena onkin: Ehjänä perille.

-Vuodesta 2013 on panostettu entistä enemmän kuljettajan oman tilan hallintaan, Jyrki Lahtonen kertoo.

-Jo vuoden 1957 lakiuudistuksessa ryhdyttiin ottamaan huomioon kuljettajan asenteita, niiden vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Nyt on kehitetty jatkuvasti sitä, että tilanteen hallinta lähtee itsensä hallitsemisesta.

Kuljettajan on hallittava oma itsensä. Lahtonen toteaa turhautuneesti, että kaikkiin ajokorttiopiskelijoihin ei koskaan saada otetta. Heitä ei saada ymmärtämään, kuinka paljon asenteella on merkitystä ajoturvallisuuteen.

-Psykologinen puoli on tärkein. Tekniikasta on hyötyä vain, jos asenne on oikea. Kolareita ajavat usein taitavat nuoret kuljettajat, jotka ovat hyviä auton käsittelyssä. Asenne on vain ollut väärä: halu näyttää kavereille.

Taitava ajaminen ei riipu niinkään teknisestä osaamisesta eikä auton ominaisuuksista. Riskien tunnistaminen, vaaratilanteiden välttäminen ja ennakointi ovat kuljettajalle tärkeitä taitoja. Liikennettä pitää osata havainnoida ja arvioida. Näiden taitojen oppimisessa asenne on elintärkeä.

Lahtonen tiivistää:

-Tärkein ajotaidon osa on oman itsensä hallitseminen. FL

 

Kaupallinen yhteistyö