Lounais-Häme

Liikkeelle sieltä, senkin sohvaperunat!

Jaksaa, jaksaa. Tai ainakin olisi syytä jaksaa terveenä ja työkykyisenä entistä pidempään. Viikolla uutisoitiin nuorista, jotka jättävät ammattiopintoihin kuuluvat työelämäjaksot kesken, kun eivät jaksa työn fyysisiä vaatimuksia.

Kun kunto ei riitä, kärsii elämänlaatu. Kolottaa, kivistää ja sohvan vetovoima vie voiton hyvistä aikomuksista.

-Tarvetta aktiivisuuden lisäämiseen on kaikissa ikäryhmissä. Ennen ei lapsista ja nuorista tarvinnut huolehtia, kun aktiivisuutta kertyi päivään luonnostaan. Nyt osa nuorista on hyvinkin passiivisia, Arto Honkala ja Pauliina Jolanki toteavat.

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän avohoidon ylilääkäri Honkala ja Forssan kaupungin liikuntasihteeri Jolanki ovat mukana liikuntayhteistyöryhmässä, joka laatii seudullista terveysliikuntasuunnitelmaa.

Suunnitelman taustalla ovat terveydenhuolto- ja liikuntalait sekä terveysliikunnan valtakunnalliset linjaukset. Tavoitteena on liikunnan lisääminen koko ihmisen elämänkulussa.

-Olemme käyttäneet pohjana Pirkanmaan terveysliikuntasuunnitelmaa, eli ihan tyhjästä ei työtä ole tarvinnut aloittaa, Jolanki tunnustaa.

Suunnitelmassa tehdään nähtäväksi, etteivät liikunta ja terveys ole vain liikuntatoimen tai hyvinvointikuntayhtymän asia. Esimerkiksi kuntien teknisten virastojen kontolle kuuluvat liikuntapaikkojen esteettömyyskartoitukset tai ajoteiden ja muiden kulkuväylien pitäminen sellaisessa kunnossa, että niillä liikkuminen on mahdollista ja turvallista.

Terveysliikuntasuunnitelma on tarkoitettu työkaluksi, jota pidetään pysyvästi esillä. Siinä on kirjattuna tavoitteiden lisäksi toimenpide-ehdotuksia, jotta tavoitteet saavutettaisiin. Myös vastuuta on jaettu eri toimialoille.

-Tämä on vähän kuin katedraalin rakentaminen. Jokainen hakkaa omaa kiveään, mutta on tärkeä osa kokonaisuutta, Arto Honkala huomauttaa.

Liikunnan edistämisen tavoitteet ja niiden toteuttamistavat ja keinot on mietitty eri ikäryhmien tarpeita pohtien. Tavoitteisiin pääsemiseksi on jo aikaisemmin aloitettu kunnonhoitajakoulutukset, ja lisää koulutusta on tulossa. Myös liikuntaneuvojia koulutetaan esimerkiksi hyvinvointikuntayhtymän eri toimipisteisiin.

-Forssan seudulla on hyvin aktiivinen kolmas sektori. Sitä kautta olisi löydettävissä esimerkiksi vertaistukea, Jolanki miettii.

Liikuntapalveluketju rakentuu perusterveydenhuollon, liikuntapalveluiden ja kolmannen sektorin yhteistyöstä. Loppujen lopuksi vastuu liikkumisesta on kuitenkin aina yksilöllä itsellään. Terveydenhuollossa on mahdollista ottaa liikunnan merkitys puheeksi. Usein lääkärin sana on se, joka painaa.

-Omille potilailleni kerron kerran, miten liikunta heidän terveyteensä vaikuttaa ja miksi sitä olisi hyvä harrastaa. Sanon, että toista kertaa ei tarvitse kuunnella, Honkala sanoo.

Pauliina Jolanki huomauttaa, että ellei ihmisestä itsestään löydy motivaatiota liikkua, eivät mitkään liikuntareseptit auta. Liikunta-alan ammattilaisia ei riitä kaikkia kannustamaan, eivätkä he välttämättä aina ole edes parhaita vaihtoehtoja.

-Vertaisohjaaja, joka on jo muutenkin tuttu, voi kannustaa liikkeelle. Sitten kun aloittaa ja huomaa, miten olo paranee, onkin jo helpompi jatkaa.

Eri liikuntamuotoja kannattaa kokeilla rohkeasti. Se mikä sopii yhdelle ei välttämättä toimi toiselle.

Kerralla ei seutukunnan liikkumista ole tarkoitus saada kuntoon. Vuosittaisilla välitavoitteilla yritetään edetä askel kerrallaan. Näin suunnitelma ei jää pöytälaatikkoon pölyä keräämään. Suunnitelmaa myös päivitetään tarvittaessa.

-Tietämys liikunta-asioista on kasvanut ja sen merkitys eri elämänaloille tarkentunut. Kävely pari kolme kertaa viikossa ei pelkästään riitä. Vanhat neuvotkaan eivät ole pötyä, mutta ne tarkentuvat koko ajan. Nykyisin pidetään tärkeänä myös lihaskunnon harjoittamista aerobisen kävelemisen lisäksi, Arto Honkala toteaa.

Passiivinen työpäivä tietokoneen ääressä ja liikuntaharrastus erillisenä työpäivän jälkeen ei välttämättä ole paras mahdollinen vaihtoehto. Aktiivisuutta pitäisi kerätä pitkin päivää esimerkiksi työasentoja vaihtamalla, jaloittelutauoilla tai taukojumpalla.

Pauliina Jolanki kertoo silmiensä auenneen, kun UKK-instituutin Tommi Vasankari oli luennoimassa liikunnan terveysvaikutuksista seudun kuntien ja hyvinvointikuntayhtymän edustajille.

-Henkilö, joka pyöräili työmatkat, ulkoilutti koiraa, teki kotitöitä ja tauotti työtäänkin lähtemällä liikkeelle eli päivänsä aktiivisemmin kuin toinen, joka juoksi töiden jälkeen kymmenen kilometrin lenkin ja oli passiivinen muun päivän.

Nuorempia ikäluokkia on jo kannustettu liikkeelle Liikkuva koulu -kampanjalla.

-Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa, Arto Honkala muistuttaa. FL

Liike vaikuttaa heti
Jo yksi liikuntakerta saa aikaan myönteisiä vaikutuksia koko kehossa.Liiku omin jaloin aina kun voit.Käytä portaita hissin ja liukuportaiden sijaan.Laajenna mukavuusaluettasi, tutustu eri liikkumismuotoihin.Istumatyössä tauota päivää venyttelemällä, jaloittelemalla tai vaikka pienellä tuolijumppatuokiolla. Työskentele välillä seisten, jos mahdollista.Aikuiset (18–64-vuotiaat) voivat parantaa kestävyyskuntoaan liikkumalla viikoittain vähintään 2 t 30 minuuttia reippaalla tai 1 t 15minuuttia rasittavalla tasolla. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Terveyttä edistää liikunta, joka vastaa teholtaan reipas kävelyä ja kestää vähintään 10 minuuttia kerrallaan.Suositellun liikunnan vähimmäismäärän voi siis koota useista vähintään 10 minuutin yhtäjaksoisista liikuntakerroista.Yli 65-vuotiailla korostetaan lihaskunnon ja notkeuden säilyttämistä sekä tasapainon kehittämistä 2–3 kertaa viikossa.Lähde: UKK-instituutti

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic