Lounais-Häme

Liikkuva koulu oli yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista – näin se vaikutti: koulupäivän rakenne suosii nyt enemmän liikkumista

Jopa 93 prosenttia peruskouluista on rekisteröitynyt Liikkuvaksi kouluksi. Koulujen toimintakulttuuri on mennyt istumisen vähentämistä suosivaan suuntaan, selvitti kärkihankekauden ulkoinen arviointi.
Liikkuva koulu -hankkeen myötä Forssan Keskuskoulun pihalle saatiin uudet kiipeilytelineet. Kuva: Tapio Tuomela
Liikkuva koulu -hankkeen myötä Forssan Keskuskoulun pihalle saatiin uudet kiipeilytelineet. Kuva: Tapio Tuomela

Liikkuva koulu -ohjelma vahvisti koulujen edellytyksiä liikkumisen lisäämisessä. Tähän johtopäätökseen on päädytty hankkeesta julkaistussa ulkoisessa arvioinnissa. Viime vuoden lopussa ohjelmassa oli mukana 93 prosenttia Suomen kunnista ja 90 prosenttia maamme peruskouluista.

Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekausi oli vuosina 2015–2018. Arvioinnin mukaan tuolloin pystyttiin muuttamaan koulujen toimintaa ja koulupäiviä liikkumista lisääväksi ja istumisen vähentämistä suosivaksi. Se ei kuitenkaan lisännyt suuressa määrin lasten ja nuorten reipasta liikuntaa.

Poliittinen painoarvo liikunnassa oli poikkeuksellinen

Ohjelma käynnistyi jo vuonna 2010. Sen tarkoituksena oli vastata suureen yhteiskunnalliseen haasteeseen eli siihen, että lapset ja nuoret eivät liiku riittävästi.

Liikkuvasta koulusta tuli myöhemmin yksi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihankkeista.

Vuoden 2018 lopulla ohjelmassa oli mukana 289 Suomen 311 kunnasta. Peruskouluista 2139 koulua oli rekisteröitynyt Liikkuvaksi kouluksi. Prosentteina luku tarkoittaa, että rekisteröityneinä oli 90 prosenttia Suomen peruskouluista.

Ohjelman kärkihankestatus oli liikuntasektorilla erityinen. Valtio ja kunnat rahoittivat Liikkuvaa koulua kärkihankekauden aikana yhteensä noin 40,9 miljoonaa euroa. Arvioinnin mukaan rahoitusta käytettiin eniten liikuntavälineiden ja -kalusteiden hankintoihin sekä henkilöstön palkkaan ja palkkioihin.

Haasteena yläkoululaiset sekä erityistä tukea tarvitsevat

Arvioinnin mukaan Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekauden merkittävin saavutus on perusopetuksen koulujen edellytysten vahvistaminen kouluaikana tapahtuvan liikkumisen lisäämisessä.

Jo ohjelman pilottivaiheessa lanseeratut toimintamuodot, kuten koulupäivän rakenteen muokkaaminen, peli- ja välinehankinnat sekä oppilaiden kouluttaminen välituntiliikuttajiksi ja -leikittäjiksi, ovat arvioinnin perusteella juurtuneet ainakin aktiivisimpiin kouluihin.

Ohjelma on onnistunut myös kasvattamaan tietoisuutta lasten ja nuorten liikunnan merkityksestä.

Arvioinnin mukaan ei voida kuitenkaan todentaa, että kärkihankekauden aikana olisi lisätty suuressa määrin lasten ja nuorten reipasta liikuntaa. Verkostomaisesti, alhaalta ylös -toimintaperiaatteella ja koulujen toimintaympäristössä toteutetulla lyhyen aikavälin ohjelmalla liikunnan merkittävä lisääminen ei näytä mahdolliselta. Ohjelman haasteena ovat olleet myös yläkoulujen liikunnallistaminen sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen.

Osa kunnista jatkaa toimintoja

Osa jo päättyneessä ohjelmassa mukana olleista suurista kunnista aikoo rahoittaa Liikkuvan koulun toimintoja jatkossa omista resursseistaan.

Arviointi suosittaa muun muassa jatkamaan ja vahvistamaan liikunnan ja koulutuksen poikkihallinnollista yhteistyötä lasten ja nuorten liikkumisen edistämiseksi niin valtionhallinnon kuin kuntien tasolla. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää vähän liikkuvien, erityisryhmien ja yläkoululaisten koulupäivän aikaisen liikkumisen edistämiseen. Arvioinnin mukaan toiminta tarvitsee jatkuvuuden varmistamiseksi jatkossakin niin valtakunnallisen kuin paikallisen tason toimenpiteitä ja koordinointia.

Valtion liikuntaneuvosto arvioi valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikuntaan. Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekauden 2015—2018 ulkoisen arvioinnin liikuntaneuvostolle toteutti Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi. FL-LM

Uusimmat