Lounais-Häme

Linda Suuronen ja Veera Laine ammentavat kokemuksistaan – vertaistuki on keskosuuden tunnemyrskyssä tarpeen

Keskosuus voi olla kriisi jo ennen lapsen syntymää, kun uuden elämän yllä leijuvat onnen kummitädin sijaan kuoleman pelot ja uhka.

Ystävykset Linda Suuronen ja Veera Laine ovat kumpikin viettäneet lyhyeksi jääneen raskauden viimeiset viikot sairaalassa raskauttaan suojellen.

-Siinä tilanteessa tulee ajatelleeksi elämänsä synkimpiä ajatuksia ja tuntee huolen, surun ja pelon lisäksi myös epätietoisuutta, vihaa ja katkeruutta, Suuronen ja Laine tietävät.

Suuronen oli saanut raskauden aikana huonoja uutisia syntymättömän lapsen mahdollisesta kuolemaan johtavasta sairaudesta.

-Kun sektion aika tuli lopulta äkkiä eteen, pelkäsin tavalla, jolla en ollut koskaan aiemmin pelännyt. Sairauden uhan vuoksi synnytys oli kuin kuolema. En halunnut kiintyä tehohoidossa olevaan vauvaankaan, koska halusin suojella itseäni surulta.

 

Suurosta oli onneksi tukemassa muiden läheisten rinnalla Veera Laine, jonka keskospoika oli jo alkutaipaleensa kivikon kulkenut. Laine olisi itsekin kaivannut vertaistukea keskosensa synnyttyä, joten hän tiesi mitä tarjota ja mitä sanoa lapsuudenystävälleen Lindalle.

Nyt ystävykset ovat keskosina syntyneiden puuhakkaiden poikien äitejä. Suurosen poika Alvar syntyi raskausviikolla 30+3 vuonna 2017 ja Veeran poika Nooa syntyi raskausviikolla 34+1 vuonna 2014.

-Kaikki kääntyikin meille lopulta hyvin. Pojat ovat kasvaneet ja kehittyneet mainiosti.

Keskoslasten äitiys on opettanut ystävyksille paljon. Se on tuonut muun muassa pitkäjänteisyyttä, luottamusta tulevaan ja uskoa itseensä äitinä.

Kokemuksessa ja kehityskaaressa riittää jaettavaa. Suuronen toimii nyt keskosperheiden vapaaehtoisena tukihenkilönä ja Laine työskentelee parhaillaan TAYS:n vastasyntyneiden tarkkailuosastolla.

Oma keskoskokemus ja synnytyssairaalassa työskennellyt hoitaja ohjasivat Laineen ammatinvalinnan sairaanhoitoalan suuntaan.

-Tämä hoitaja oli ihana ihminen. Olin nuori, vasta lukioikäinen eikä minulla ollut kokemusta vauvoista – täysiaikaisistakaan. Olin peloissani. Hän oli tukenani vielä synnytyksen jälkeenkin, Laine muistelee.

 

Nyt he haluavat auttaa toisia keskosperheitä tarjoamalla vertaistukea. He haluavat kertoa hätääntyneille vanhemmille, että keskostarinakin voi olla onnistumistarina ja että vaikeuksien kautta voi todella päästä voittoon.

Forssalainen Suuronen ja hauholainen Laine ovat perustaneet kaksi Facebook-ryhmää ja Instagram-tilin kontaktipinnaksi.

Sivut tavoittivat ensimmäisen viikon aikana noin 10 000 kävijää. Suuri kiinnostus kertoo tuen tarpeesta.

-Keskosuus on edelleenkin jokseenkin vaiettu ja tuntematon aihe. Perheet tarvitsevat vertaistukea terveydenhuollon ja sairaalan jakamien lehtisten ja tiedon rinnalle. Kaikilla perheillä ei ole saman kokenutta läheistä, jonka kanssa asian voi jakaa, Laine toteaa.

Lääketieteen kysymyksissä perhettä auttavat sairaalan hoitohenkilökunta ja lääkärit, kun esimerkiksi keskoslapsen terveysriskit, sairaudet ja selviäminen huolestuttavat.

-Hoitajilta ja lääkäreiltä saa aina vastaukset kysymyksiin. Jos vastausta ei ole heti antaa, ne etsitään, Laine kertoo.

Sosiaalityöntekijältä perhe saa arkeen ja jaksamiseen tukea ja neuvoja. Mukana rinnalla kulkee myös neuvolajärjestelmä.

Laineen ja Suurosen kokemuksen mukaan keskosuuden kriisin nostattamaan tunnemyrskyyn saa tuen parhaiten vertaiselta.

 

Tunnemyrsky iskee usein vasta alkushokin jälkeen, kun vauva jää osastolle, ja läheisten häly syntymästä ympärillä hiljenee.

Tilanne on silloin raaka. Äitiyden tai isyyden onnea ja keskoslapsen syntymän aiheuttamia huolia voi silloin olla vaikeaa jakaa niiden läheisten kanssa, joilla kaikki on hyvin.

Tuore äiti tai isä saattaa jopa kavahtaa omia negatiivisia tunteitaan.

-Minulla oli sellainen olo, etten saisi edes niin ajatella. Katkeruutta voivat aiheuttaa vaikkapa tuttujen perheiden terveet vauvat tai se, että osastolta pääsee joku toinen vauva kotiin, Suuronen tietää.

Juttutuokio saman kokeneen kanssa kertoo, että niin saa ajatella, ja nekin tunteet tulee käsitellä.

-Kunpa voisin kertoa siinä tilanteessa olevalle itselleni, että kaikki menee hyvin, tästäkin selvitään. Onneksi voin sanoa ne sanat nyt muille, Suuronen toteaa. HÄSA

 

Raskausviikot määrittävät

Suomessa noin 5–6 % lapsista syntyy keskosena.

Keskosella tarkoitetaan lasta, joka on syntynyt ennen raskausviikkoa

37

Aiemmin keskosella tarkoitettiin lasta, jonka syntymäpaino on alle 2500 grammaa.

Osa alle 2500 gramman painoisista lapsista syntyy kuitenkin täysiaikaisina eli 37. raskausviikolla tai myöhemmin, mutta ovat pienikokoisia raskausviikkoihin nähden.

Jos lapsi syntyy ennen 22. raskausviikon täyttymistä, käytetään termiä keskenmeno, sen jälkeen termiä ennenaikainen synnytys.

Pienenpienistä pieniin

Pikkukeskoseksi kutsutaan, jos vauva on syntynyt ≤32+0 raskausviikolla tai syntymäpaino alle 1500 g.

Suomalalaisista keskosista noin 1 % syntyy pikkukeskosina.

Alle 1 500 grammaa painavia keskosia syntyy Suomessa vuosittain noin 500.

Alle 1000 gramman vauvoja kutsutaan erittäin pienipainoisiksi keskosiksi.

Lastentalo.fi (Suomen yliopistosairaalat)

Uusimmat