Lounais-Häme

Aluehallintovirastot eivät kaipaa koronassa lisäohjausta hallitukselta – "Kriisin alussa rooleja kyllä haettiin"

Aluehallintovirastot eivät kaipaa nykyistä enempää poliittista ohjausta, vaan avien ylijohtajien mukaan yhteistyö eri viranomaisten välillä on sujuvaa. Sitä on edistänyt se, että viranomaiset ovat olleet alusta asti hyvin kriisitietoisia. Ministeri Kiuru patisteli tiistaina alueiden viranomaisia tekemään nopeita toimia koronaviruksen leviämisen estämiseksi.
Alueellisilla viranomaisilla on tärkeä rooli pandemian hoitamisessa paikallisesti. Kuva: Veera Rahtula
Alueellisilla viranomaisilla on tärkeä rooli pandemian hoitamisessa paikallisesti. Kuva: Veera Rahtula

Aluehallintovirastojen ylijohtajat eivät kaipaa maan hallitukselta tarkempaa tai yksityiskohtaisempaa ohjausta alueellisista koronarajoituksista päättämiseen.

Tämä käy ilmi Lännen Median kyselystä, joka lähetettiin kaikille kuuden aluehallintoviraston (Avi) ylijohtajalle. Kuudesta ylijohtajasta viisi vastasi.

Kaikki kyselyyn vastanneet ylijohtajat olivat samaa mieltä siitä, ettei hallituksen tai ministeriöiden tule puuttua nykyistä enempää avien toimintaan.

– Nykytasoinen ohjeistus on mielestäni riittävää, Lapin aluehallintoviraston ylijohtaja Kaisa Ainasoja sanoo.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) patisteli tiistaina alueiden viranomaisia tekemään nopeita toimia koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Kiurun mukaan hallitus haluaa tukea alueellisia viranomaisia ”tekemisen tahdon vahvistamisessa”.

Kysely tehtiin ennen Kiurun tiistaista lausuntoa.

Avin valta ulottuu yhtä kuntaa laajemmalle alueelle

Tartuntatautilain perusteella aluehallintavirastojen rooli koronaepidemian hoidossa on merkittävä.

Avit voivat päättää esimeriksi kokoontumisrajoituksista tai julkisten tilojen, kuten koulujen tai päiväkotien sulkemisesta, jos tällaisia toimia tarvitaan useamman kunnan alueella. Kuntakohtaiset rajoitukset tehdään kunnissa.

Avin tekemät rajoitukset perustuvat muun muassa epidemiologisiin arvioihin, jotka tulevat THL:ltä sekä sairaanhoitopiireiltä.

Aluehallintovirastojen rooli koronaepidemian kaltaisissa kriisitilanteissa perustuu voimassa olevaan tartuntatautilakiin, mutta myös sujuvaan yhteistyöhön alueen eri terveysviranomaisten ja kuntien kesken.

– Kriisin alussa rooleja kyllä haettiin, mutta roolit ja vastuut ovat selkiytyneet merkittävästi. Roolien jäsentymättömyys on johtunut paitsi kriisin luonteesta, myös tartuntatautilaissa olevista puutteista. Tartuntatautilain muutosten tarpeet on tunnistettu, ja muutostyöt ovat hyvin vauhdissa, ylijohtaja Marko Pukkinen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta sanoo.

Ylijohtajat: Yhteistyö on parantunut

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajan Terttu Savolaisen mukaan viranomaisten yhteistyötä on parantanut ja selkeyttänyt myös sosiaali- ja terveysministeriön syyskuussa julkaisema toimenpidesuunnitelma.

Suunnitelmassa käydään läpi yksityiskohtaisesti, mitkä ovat THL:n, avien, sairaanhoitopiirinen ja kuntien vastuut ja työnjako.

– Hallituksen hybridistrategia tukee alueellista ja paikallista tartuntatautien torjumista. Erityisen tärkeää on, että hallitus on luvannut korvata kunnille, sairaanhoitopiireille ja aveille koronaviruksesta johtuvat lisääntyneet kustannukset. Valmisteilla olevista hankkeista olisi hyvä saada tieto ajoissa, Savolainen kirjoittaa vastauksessaan.

– Tiedon kulkemista ja etenkin tiedon oikea-aikaisuutta sekä vuoropuhelua keskushallinnoton kanssa on avien toiveesta kehitetty, mihin olemme tyytyväisiä. Haaste on toki se, että toimijoita on monta ja tilanne elää nopeasti, Itä-Suomen avin ylijohtaja Soile Lahti sanoo.

Kriisitietoisuus terävöitti yhteistyötä

Lännen Media kysyi myös avien ja muiden alueellisten viranomaisten välisestä yhteistyöstä, jonka ylijohtajat kokevat toimivaksi ja selkeäksi.

Yhteistyön sujuvuutta lisää se, että koronaepidemian vakavuus on ymmärretty, vaikka kriisin keskellä toimiminen on tuonut haasteita ja pakottanut opettelemaan uudenlaisia toimintatapoja.

– Yhteistyö on ollut niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti erittäin kriisitietoista. Jokainen taho ja yksilö ovat ymmärtäneet tilanteen haastavuuden sekä toisten työtilanteet. Yhteistyö on ollut asia- ja ratkaisukeskeistä sekä toisia tukevaa, ylijohtaja Mikael Luukanen Lounais-Suomen avista sanoo.

 

Oikaisu 8.10. kello 12.31: Itä-Suomen avin ylijohtaja on Soile Lahti, ei Sirpa Kesonen, kuten jutussa alun perin luki.

Näin valtuudet jakautuvat

Koronakriisissä aluehallintovirastojen toimivalta perustuu tartuntatautilakiin, jonka muuttamista valmistellaan.

Avi käyttää toimivaltaansa erityisesti silloin, kun julkisten tilojen, kuten esimerkiksi päiväkotien ja koulujen käyttöä joudutaan rajoittamaan useamman kunnan alueella.

Avit voivat tarvittaessa päättää myös usean kunnan alueelle annettavista kokoontumisrajoituksista, jotka koskevat ulko- tai sisätiloissa pidettäviä yleisötilaisuuksia.

Jos rajoitukset koskettavat vain yhden kunnan aluetta, silloin kunnat voivat tehdä vastaavat rajoitukset itse.

Aluehallintovirastojen tekemät hallinnolliset päätökset perustuvat aina sairaanhoitopiirien, eritysvastuualueen ja THL:n asiantuntemukseen.

Aluehallintovirastot valvovat, että sairaanhoitopiirit ovat varautuneet terveydenhuollon häiriötilanteisiin.

Koko maan tilanteen johtamisesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö, jonka antamat suositukset ja toimintaohjeet perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietoihin ja arvioihin.

THL:n rooli on tuottaa epidemiologista tilannekuvaa, jonka pohjalta viranomaiset tekevät päätöksensä.

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat

Näkoislehti

26.10.2020

Fingerpori

comic