Lounais-Häme

Logistiikan täytyy pelata

Hämeen kauppakamarin toimitusjohtajan Jussi Eerikäisen mukaan hämäläiset yritysjohtajat luottavat tulevaisuuteen.

-36 prosenttia yritysjohtajista uskoo, että työpaikkojen määrä kasvaa seuraavien kahden vuoden aikana, Eerikäinen sanoo.

Hänen mukaansa maakunnassa on positiivinen tunnelma, vaikka viime päivinä esille on noussut arvelu, että Suomen kasvu hiipuu taas ensi vuonna.

-Globaalit tekijät saattavat vaikuttaa kasvuun, mutta yrittäjät uskovat tulevaisuuteen.

Eerikäinen toteaa, että yksi selkeä merkki talouden virkoamisesta on, että ravintolabisnes alkaa taas kasvaa.

-Ravintoloiden määrän kasvu kertoo, että kuluttajilla on kulutuskykyä, Hämeen kauppakamarin finanssivaliokunnan puheenjohtaja Matti Nieminen lisää.

Ravintoloiden määrä on kasvanut varsinkin Lahden seudulla. Kanta-Hämeen puolella kasvu on hillitympää.

-Uusia alan yrityksiä on tullut Kanta-Hämeeseenkin, kauppakamarin kehityspäällikkö Mirja Ojantausta tietää.

Keskuskauppakamari julkaisi torstaina Alueiden kilpailukyky 2016 -selvityksen. Vaikka ilmassa on positiivista henkeä, niin selvityksestä käy ilmi, että parannettavaakin on.

Esimerkiksi liikenneyhteydet saavat yritysjohtajilta moitteita.

34 prosenttia yritysjohtajista pitää julkisten liikenneyhteyksien kehittämistä erittäin tärkeänä kilpailukykytekijänä.

-Kasvun kannalta liikenneyhteyksillä on merkitystä, Eerikäinen painottaa.

Hämeen kauppakamarin aluesuunnittelu- ja logistiikkavaliokunnan puheenjohtaja Risto Pekola toteaa, että Suomen kaltaisessa maassa liikenneyhteyksien täytyy pelata.

-Logistiikkaa on laiminlyöty. Suomi elää liikenneyhteyksistä, Pekolan liikenteen toimitusjohtaja sanoo.

Selvityksen mukaan myöskään yritykset ja työvoima eivät kohtaa. 25 prosenttia Kanta- ja Päijät-Hämeen yritysjohtajista pitää yrityksille sopivan työvoiman saatavuutta yhtenä tärkeimpänä kehittämiskohteena.

-Yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä pitää kehittää ja lisätä, Eerikäinen sanoo.

Hämeessä merkittävimmäksi työvoimahaasteeksi nousi alueen oppilaitosten koulutustarjonta.

Eerikäinen sanoo, että syynä on joko se, ettei oppilaitosten koulutus vastaa yritysten tarpeisiin tai alat, jotka tarvitsevat työvoimaa, eivät houkuttele nuoria.

-Pitäisikö tehdä reality-ohjelma hitsareista, jotta alalle saataisiin tekijöitä, Eerikäinen heittää.

Kauppakamarin koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Matleena Veijalainen kertoo, että kauppakamari aloittaa syksyn aikana pilottihankkeen, jossa tavoitteena on tiivistää työelämän ja oppilaitosten yhteistyötä.

-Opettajien ja yrittäjien yhteistyötä lisäämällä saadaan kouluihin tietoa aloista, joille tarvitaan työntekijöitä.

Veijalaisen mukaan esimerkiksi metallialan imagon muuttaminen on tärkeää, sillä alalle tarvitaan tekijöitä.

-Olisi hyvä muokata yläasteikäisten kuvaa alasta. Ala ei enää ole raskasta ja likaista, Veijalainen summaa.

Alueiden kilpailukyky -selvitys ei anna paikkakuntakohtaista tietoa hämäläisistä yrityksistä.

Taloustutkimuksen tekemässä selvityksessä haastateltiin tuhatta suomalaista yritysjohtajaa eri puolilta Suomea.

Eerikäinen toteaa, että selvityksessä ei eritelty maakunnan eri kuntien yritysnäkymiä, mutta ensi viikolla julkaistavasta yritysbarometristä paikkakuntakohtaiset näkymät selviävät.

Eerikäisen mukaan tutkimustuloksilla on merkitystä esimerkiksi lobbauksen kannalta. Hän totesi, että muun muassa ministeritapaamisissa on tärkeää selventää, miksi esimerkiksi Forssalle tärkeä kakkostie pitää saada kuntoon.

-Nyt meillä on faktaa siitä, mikä merkitys esimerkiksi teiden kunnolla on yrityselämälle. FL

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic