Lounais-Häme

Loimijoen rannoilta mestaruusjahtiin

Lounais-Hämeen nurkilla kasvoi kolme pesäpallomestaruutta Kouvolan Pallonlyöjissä tavoittelevaa pelaajaa.
Juho Hacklin (vas.), Anssi Lammila ja Teemu Nurmio vakavina superpesisfinaalien avauspelin tappion jälkeen.

Jokioisilla tai Loimaallakaan ei ole nähty viime vuosina kovin korkean tason pesäpalloilua, mutta alueen takavuosien juniorityö kantaa vielä hyvin.

Kouvolan Pallonlyöjissä Superpesiksen mestaruudesta taistelevat jokioislaiset Juho Hacklin, 33, ja Teemu Nurmio, 23, sekä loimaalaisopein toista SM-kultaansa tavoitteleva Anssi Lammila, 34.

– Olen pelannut Kouvolassa 12 vuotta, mutta sanon aina kotini olevan Jokioinen, Hacklin naurahtaa.

Jokioisilla saataisiinkin järjestettyä melkoiset mestaruusperhejuhlat KPL:n voittaessa. Hacklin ja Nurmio ovat serkukset.

– Syntymäpaikkanani on jossain tiedoissa Forssa. Olen kuitenkin aivan täysin jokioislainen, Nurmio kuittaa.

Lammila on kolmikosta ainoa, jolla on kokemusta mestaruushulinasta. Koplan muita mestareita on vain Lammilan kanssa kultaa Hyvinkään Tahkossa 2007 huuhtonut jokerikotiuttaja Juha Korhonen.

Hacklin kulkeutui Kouvolaan Koetuksessa Ykköspesiksessä pelattujen parin kauden jälkeen 2007. Alkuun keikkaa tuli lainamiehenä Imatralle, mutta KPL:n hopeisessa finaalijoukkueessa Hacklin oli jo täysillä mukana 2009–10.

– Tänä vuonna olemme olleet henkisesti tarpeeksi kovia. Kolme vuotta sitten tie pysähtyi puolivälieriin. Kaksi vuotta sitten menimme heittämällä välieriin, mutta Vimpelin edessä olimme vastaantulijoita. Vuosi sitten kolkuttelimme tasavertaisina Vimpeliä vastaan finaaliporttia, kertaa kolmosvahdin täyttöruudusta kopparin rooliin kasvanut Hacklin.

Nykyään kaikki pesäpalloilun pääsarjapelit ovat nähtävissä Ruutu-palvelussa vähintään yhdellä kotipesän takana olevalla kameralla kuvattuna.

– Se on säästänyt isältäni Juhalta aika paljon ajokilometrejä. Siellä ovat Tuohikujan kisastudiossa usein paikalla isäni serkku Tapio ”Väkä” Hacklin, setäni Pertti Hacklin ja enoni Kimmo Nurmio, Juho Hacklin kertoo.

Hacklin on takavuosien urheilijoiden perustyöpaikassa palomiehenä. Vuorokauden (24 tuntia) mittaista työvuoroa seuraa kolmen vuorokauden (72 tuntia) vapaa.

– Tämä mahdollistaa aika hyvin urheilemisen. Työvuoron jälkeen pitää yrittää pitää vuorokausirytmistä kiinni pienillä päiväunilla, kuvailee keskiviikon töissä viettävä Hacklin.

Nurmio pelasi kopparina Itä-Lännen vuosi sitten Imatralla, mutta KPL:ssä hän on jäänyt varakopparina jokerietenijäksi. Nurmio ja kolmosvahti Konsta Hyötyläinen hakevatkin ensi kaudella vastuullisempaa roolia Imatran Pallo-Veikoissa.

– Sain aikanani onneksi siirrettyä lukiopaikkani Valkealaan. Pääsin siirtymään Koplaan 17-vuotiaana. Junioreissa tuli menestystä ja Eero Pitkäsen hyvässä valmennuksessa kehitystä, korostaa Superpesiksessä jo 170 runkosarjajuoksua tuonut Nurmio.

Nurmio valmistautui toiseen finaaliin työvuoroilla maanantaista keskiviikkoon Lappeenrannan poliisin liikenneryhmässä. Opiskeluvaiheen työharjoittelu on ohi vuodenvaihteessa.

Lammilalle pesäpalloilu on käytännössä päätyö. Pelaamisen ohella hän valmentaa Kouvolan urheiluakatemian poikapesäpalloilijoita ja on pelinjohtaja KPL:n A-pojissa.

– Seurassa lähdettiin rakentamaan uutta 2012. Siirryin silloin kopparista polttolinjalle. Tähän asti tämä on ollut suoraa jatkumoa siitä asti, kuvailee juniorina Loimaalla samassa joukkueessa vuosia Hacklinin kanssa pelannut Lammila.

Vaikkei kultaa tänä syksynä tulisikaan, Lammila voi yrittää vuoden kuluttua sitä tuplasti. Miltä tuntuu päästä ikämiesten peleihin?

– Tasaisin väliajoin joku iästäni muistuttaa, vaikka mieli on kuin teinipojalla, Lammila hymähtää.

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic