Lounais-Häme Forssan seutu

Loimijoen vesienhoitotyöhön uutta potkua – Vesiviesti aktivoi ja osallistaa

Loimijoki lisää Kokemäenjoen fosforikuormitusta jopa 40 prosenttia ja typpikuormitustakin kolmasosan. Erityinen haaste on vieraslaji isosorsimon nopea lisääntyminen.
Loimijoen ja sen sivu-uomien vedenlaatu on suurelta osin vain välttävää. Kuva: Tapio Tuomela
Loimijoen ja sen sivu-uomien vedenlaatu on suurelta osin vain välttävää. Kuva: Tapio Tuomela

Loimijoen vesienhoitotyöhön haetaan uutta potkua. Alueen kunnat ja muut toimijat ovat käärineet hihat ja lähteneet yhteistuumin hakemaan ratkaisuja alueen vesien kuntoon laittamiseksi. Työrukkaseksi on lupautunut Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY), joka jatkossa koordinoi alueen vesienhoidon hankkeita.

Loimijoen alueen kunnista vesienhoitotyöhön ovat lupautuneet mukaan Forssan, Huittisten ja Loimaan kaupungit sekä Humppilan, Jokioisten, Tammelan, Ypäjän ja Punkalaitumen kunnat.

– Ne ovat sitoutuneet toimintaohjelmaan vuosiksi 2018–2020 kuntarahoitusosuuksillaan. Vuositasolla kuntien osuus on yhteensä noin 20 000 euroa. Toivomme mukaan myös alueen yrityksiä, yhdistyksiä ja maataloutta, KVVY:n ympäristöasiantuntija Satu Heino kertoo.

Heinon mukaan tavoitteena on koota alueen toimijat vesienhoitotyön tueksi, lisätä kunnostustoimien toteutusta alueella ja viestiä aktiivisesti vesien tilasta ja sen eteen tehtävistä toimista.

Heino toteaa, että Loimijoen ja sen sivu-uomien vedenlaatu on suurelta osin vain välttävää. Yläjuoksulla Tammelan järvialueella tilanne on hieman parempi, mutta pääosin sielläkin ollaan kaukana tavoitteena olevasta hyvästä tilasta.

– Loimijoki lisää Kokemäenjoen fosforikuormitusta jopa 40 prosenttia ja typpikuormitustakin kolmasosan. Vaikutukset näkyvät selkeästi Selkämerellä asti. Loimijoen alueen erityinen haaste on vieraslaji isosorsimon nopea lisääntyminen. Pahimmillaan isosorsimoa on jokivarressa jo monen metrin kaistale.

Heinon mukaan Loimijoen huono tilanne liittyy alueen kuormitushistoriaan, kuten teollisuuden jätevesiin sekä maatalouden hajakuormitukseen, joka nykyisinkin vaikuttaa oleellisesti veden laatuun.

Alueella ei Tammelaa lukuun ottamatta ole juurikaan järviä. Siksi pelloilta ja metsistä veden mukana kulkeutuvilla ravinteilla ei ole muita laskeutumispaikkoja kuin joki.

Vesienhoitotyötä toteutetaan pääosin hankkeina. KVVY on tehnyt talven aikana yhdessä kuntien kanssa toimintasuunnitelmaa. Kokonaisuuden ensimmäinen hanke, LounaPlussa Leaderin rahoittama Loimijoen vesiviesti, käynnistyi vuoden alussa ja se toteutetaan vuoden 2019 aikana.

Hankkeen kustannusarvio on 45 000 euroa, josta Leader-rahoitus kattaa 80 prosenttia ja muu osuus koostuu KVVY:n omarahoituksesta ja paikallisten toimijoiden talkootyöstä.

– Hanke kokoaa yhteen jo olemassa olevaa vesistötietoa ja julkaisee sitä eri muodoissa sekä pyrkii aktivoimaan ja osallistamaan asukkaita mukaan vesienhoitotyöhön. Tavoitteena on tämän vuoden aikana rakentaa toimiva vertaisverkosto koko Loimijoen alueen toimijoiden välille ja luoda vesistötyölle selkeästi tunnistettava ilme, Heino toteaa.

Hanke järjestää infon ja ideointityöpajan Forssan kaupungintalolla keskiviikkona 27.3. kello 16.30–18.30.

– Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet kuulemaan, missä tilassa Loimijoen alueen vedet ovat sekä keskustelemaan, mihin kunnostustoimia tulisi kohdentaa. Työpajassa kartoitetaan alueen vesistöllisiä vahvuuksia ja ideoidaan vesistöbrändiä. Työpajan tuloksia käytetään tulevien hankkeiden pohjana, Heino kertoo.

Hanke järjestää huhti–toukokuussa avoimen luentosarjan vesiteemoista yhdessä Wahren-opiston kanssa. FL

Yleisö mukaan

Loimijoen vesiviesti -hanke ja Wahren-opisto järjestävät yhteistyössä Tammelan järviyhdistysten kanssa kaikille avoimen luentosarjan vesi- ja kalastoasioista. Luennot muodostuvat asiantuntijaesitelmistä ja paikallisista esimerkeistä.

Luennot alkavat klo 14 Forssassa HAMK:n auditoriossa (Wahreninkatu 11, C-ovi, 4. krs).

27.4. Koukuttaako Loimijoki kalastajan? – tietoa kalakannoista ja virtavesistä.

4.5. Loppuuko Loimijoesta vesi? – tietoa säännöstelystä ja sen vaikutuksista.

11.5. Miten kotijärvi kunnostetaan? – tietoa eri kunnostustoimista.

18.5. Voiko Loimijoessa uida? – tutkittua tietoa vesien tilasta.

8.6. Avoimet kunnostuskohteet -teemapäivän Avoimet kylät -tapahtuman yhteydessä. Päivän aikana esitellään paikallisten yhdistysten tekemiä kunnostuksia ja innostetaan uusia mukaan. Esiteltävät kunnostuskohteet tarkentuvat myöhemmin.

Hankkeesta lisätietoa: kvvy.fi/loimijoki

Fingerpori

comic

Uusimmat