Lounais-Häme

Loimijoessa ennätysmäärä fosforia helmikuussa – Asiantuntija kiirehtisi kunnostustoimia

Asiantuntija kiirehtisi kunnostustoimia.
Loimijoen helmikuun ennätystulva sai myös maaperän fosforin liikkeelle. Kuva: Lassi Puhtimäki
Loimijoen helmikuun ennätystulva sai myös maaperän fosforin liikkeelle. Kuva: Lassi Puhtimäki

Vähäluminen mutta sateinen talvi lisäsi Loimijoen virtaamaa huomattavasti. Voimakkaan virtaaman vuoksi myös vesistöön liukeni poikkeuksellisen paljon maa-ainesta. Myös eroosio oli runsasta.

Loimijoen fosforikuormitus kasvoi viime vuoden lopulla kaksin- tai kolminkertaiseksi päättyneen vuosikymmenen keskiarvoon nähden. Tammikuussa kuormitus laski huomattavasti, mutta lähti jälleen nousuun. Helmikuun fosforikuormitus oli helmikuussa peräti 20-kertainen keskimääräiseen tasoon nähden.

Suuri kuormitus käy ilmi Kokemäenjoen vesistön suojeluyhdistyksen (KVVY) tekemän Loimijoen yhteistarkkailun tuloksista.

– Helmikuu oli hyvin poikkeuksellinen, sillä koskaan aiemmin eivät Loimijoen fosforin ainevirtaamat ole olleet tähän aikaan vuodesta näin suuria, toteaa ympäristöasiantuntija Hanna Alajoki KVVY:stä.

”Viimeistään nyt pitää herätä”

Alajoen mukaan kuormitusta seurattiin Loimijoen alajuoksun seurantapisteillä. Koska talvi oli leuto ja sateinen myös Lounais-Hämeessä, olivat virtaamat suuria myös joen yläjuoksulla.

– Loimijoen tilanne normaaliolosuhteissa on välttävä tai tyydyttävä. Viimeistään nyt pitää herätä ja ryhtyä tekemään asioita Loimijoen tilan parantamiseksi.

KVVY:n Loimijoen vesienhoidon koordinointityössä pyritään löytämään tilanteeseen ratkaisuja yhdessä alueen maanomistajien, kuntien ja sidosryhmien kanssa. Talviaikaisen kuormituksen vähentäminen vaatii ennen kaikkea totuttujen toimintatapojen uudelleenarviointia.

– Alueella ei ole virtaamaa tasoittavia altaita, kuten järviä. Hyvä maanrakenne, jatkuva kasvipeitteisyys ja valuma-aluekohtaisesti rakennettu vesienhallinta olisivat avaimia kohti kestävämpää ja satovarmempaa tuotanto Loimijoen ympäristössä, sanoo Alajoki.

Veden pidättymistä lisättävä

Erityisen tärkeää Alajoen mukaan on lisätä veden pidättymistä valuma-alueelle, jolloin saadaan leikattua pahimpia tulvahuippuja ja veden mukana kulkeutuvan maa-aineksen ja ravinteiden määrää.

– Tilannetta voidaan helpottaa. Uusien valuma-altaiden luominen, kosteikkojen lisääminen ja soiden ennallistaminen ovat kannatettavia toimenpiteitä, Alajoki sanoo.

Alajoen mukaan käynnissä olevassa Yhteistyöllä Loimijoki kuntoon (Loiku) -hankkeessa asiantuntijat rakentavat yhteistyössä alueen maanomistajien ja asukkaiden kanssa kunnostustoimien kokonaisuuden, jolla voidaan lisätä alueen veden pidätyskykyä, parantaa veden laatua, vähentää eroosiota ja tulvahaittoja sekä lisätä alueen viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta. FL

Juttua muokattu 23.4. klo 9.45:

Korjattu Hanna Alajoen sitaattia Loimijoen rehevyydestä. Loimijoen vesistö on luonnostaan rehevä ja sen vuoksi luonnontilassaankin eroaa melkoisesti karusta vesistöstä.

Uusimmat

Näkoislehti

15.8.2020

Fingerpori

comic