Lounais-Häme

Loimijoki alueen vetovoimatekijäksi – vesienhoitotyö vaatii rahaa ja sitoutumista

Vesienhoitotyöhön Loimijoella haetaan nyt uutta pontta.
Ypäjä on jo panostanut Loimijoen virkistyskäyttöön mm. parantamalla pienvenesatamia.

Hyvän tilan saavuttaminen Loimijoella vaatii paitsi lisäresursseja vesienhoitotyöhön myös alueen toimijoiden laajaa sitoutumista vesienhoitotoimiin. Kunnat kantavat huolta Loimijoen virkistyskäytöstä, vedenkorkeudesta, eroosiosta ja isosorsimon leviämisestä.

Vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Loimijoen valuma-alueen vesistöjen hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi tulee vähentää sekä kokonaisfosforin että kokonaistypen kuormitusta vähintään 50 prosenttia.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY) on suunnitellut Vesistöstä vetovoimaa Loimijoelle -hanketta, jonka tavoitteena on nostaa eri toimin Loimijoki alueen vetovoimatekijäksi. Hanke jäi kuitenkin kevään hankerahoituskilvassa ilman valtion rahoitusta.

Vesiensuojeluyhdistys on nyt laatinut uudistetun suunnitelman Loimijoen vesienhoitotyön koordinoimisesta. Työ käynnistyy kuntarahoituksella ja KVVY:n jäsenmaksuvaroilla. Tavoitteena on erilaisten hankerahoitusten lisäksi laajentaa rahoituspohjaa joukkorahoituksella vesistöalueen yrityksiin ja muihin toimijoihin.

Kuntarahoitusta haetaan vuosiksi 2018–2020 Tammelalta, Forssalta, Jokioisilta, Humppilalta, Ypäjältä, Loimaalta, Punkalaitumelta ja Huittisilta. Kunnat ovat tähän mennessä periaatteessa puoltaneet Loimijoen vesienhoitoa, koska joki koletaan tärkeäksi. Kunnat saavat nimetä edustajansa vesihoitotyötä koordinoivaan ryhmään.

Hämeen, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan Ely-keskukset ovat perustaneet vuonan 2016 Loimijoki-ryhmän, jonka tavoitteena on vahvistaa vesienhoitotyötä Loimijoen valuma-alueella ja koota toimijat yhteen. Rahoitus onnistuu niiltä tosin vain hankkeiden kautta.

Vesienhoitotyön ensimmäisiä töitä ensi keväänä on Loimijoen toimintaohjelman kokoaminen. FL

Uusimmat