Lounais-Häme

Loimijoki uhkaa kasvaa umpeen

Heinälautat kelluvat Nummikosken ja Humppilantien sillan välisessä jokivedessä. Loimijoen Forssan seudun levein kohta alkaa hiljalleen menettää tilaa salakavalalle vesikasville. Isosorsimo ei vielä vuosikymmenen alussa ollut vallannut joen rantamia.

-Entinen venevalkama rannassa on nyt kasvanut umpeen. Vesikasvillisuus on melko uusi ilmiö. Nyt se on myös kasvanut pohjaan kiinni, havainnoi rannan tuntumassa noin 30 vuotta asunut Aarne Kurppa.

Hän kuvaa myös vedenpinnan tason vuorokausivaihtelua kuivalla kaudella melkoiseksi. Aamulla veteen heitetty katiska saattaa illalla olla lähes kuivalla maalla. Myös pinnan yleinen korkeus on alueella madaltunut.

-Vedenpintaa pidetään liian alhaisena, se voisi olla 30–40 senttiä korkeampikin, sanoo eläköitynyt MTT:n professori.

-Ei joen vedenlaatu hyvä tai hygieeninen ole ollut, mutta ei sen tarvitse tästä huonontua, hän toteaa.

Jokioisten kunnalta myönnetään, että keskustan alueen jokiosuudella viherlautat ja vesikasvillisuus on havaittu haitaksi.

-Vesiliikennettä on kuitenkin vähän, niin yhteydenottoja ei ole tullut aiheesta eikä padoiltakaan ole tullut kommenttia niihin törmäilevästä kasvillisuudesta, sanoo Jokioisten ympäristösihteeri Juha Lemmetty.

Joki on viime vuosina käyttäytynyt poikkeavasti. Syynä ovat ennakoimattomat sääilmiöt, eli talven runsaat sateet ja toisaalta kuivat jaksot.

-Keväthuippu ei ole ollut nyt niin korkea kuin aiempina vuosina, se on yli metrin alempana kuin yleensä, kertoo Lemmetty.

Talvisateet taas ovat aiheuttaneet sen, että vedenpinta on käynyt helmikuun alkupuolella huipussaan 1,70 senttiä keskiarvoa korkeammalla. Myös huhtikuussa vedenpinta on ollut 80 senttiä tavallista ylempänä. Arvot saa selville Ympäristö.fi -sivustolle kytketystä vedenkorkeusmittarista, joka on ollut toiminnassa vuodesta 2012.

Patojen juoksutus tapahtuu vesilain mukaisten, ELY-keskusten myöntämien juoksutuslupien puitteissa. Forssan ympäristöpäällikkö Niina Salminen-Åberg luonnehtii esimerkiksi joen yläjuoksulla sijaitsevan, Pyhäjärven vedenpinnan korkeutta säätelevän Kuhalankosken padon lupaa vanhentuneeksi.

-Olosuhteet ovat muuttuneet, ja lupa pitäisi korjata koskemaan tätä päivää. Veden tasosta taas esimerkiksi Pyhäjärven rantojen asukkaat ovat erimielisiä; toisista se on liian korkealla, toisista liian matalalla, hän sanoo.

Vesikasviongelmaa, erityisesti isosorsimoon liittyvää, ei näillä näkymin olla nopeasti ratkomassa. Herkästi leviävä vierasperäinen heinälaji valtaa monia eteläisen Suomen vesistöalueita. Varsinkin viime vuosikymmeninä kasvustojen runsastuminen on ollut vilkasta. Myös Loimijoessa koriste- ja rehukasviksi Suomeen 1800-luvulla tuotu laji on elänyt vuosikausia, mutta liikakasvusta on vasta viime vuosina tullut haitta.

-Ongelma on tunnistettu ja tiedostettu, mutta sille ei ole tehty mitään. Asiaa on käsitellyt työryhmä, ja ELY-keskus on kartoittanut sitä vuosia. Kasvien poisto olisi vaikea ja kallis homma, jos siihen ryhdyttäisiin. Siihen ei ole ollut riittävää tahtoa ja rahaa, selvittää Salminen-Åberg.

Loimijoen kunto tulevaisuudessa on vielä kysymysmerkki. Joen ranta-alueen kunnat lähtivät maanantaina mukaan alueellisten ELY-keskusten koordinoimaan Loimijoki-ryhmään. Ryhmä selvittää vaihtoehtoisia suunnitelmia ja rahoitusmahdollisuuksia joen ongelmien ratkomiseksi.

-En osaa sanoa, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Nyt kartoitetaan vaihtoehtoja ja laitetaan Loimijoki-ryhmä toimintaan, kuittaa Lemmetty. FL

Uusimmat