Lounais-Häme Forssa

Lopputulos maksaa vaivan käsityökursseilla – “Käsityöt ovat taideteoksia, joita osataan jälleen arvostaa”

Wahren-opiston käsityökursseilla harva asia tapahtuu kovin hätäisesti. Kevääseen mennessä paljon on silti saatu valmiiksi, ja näyttely on valmis aukeamaan.
Leila Hakala on tehnyt tiffanylasista lampunvarjostimen. Lampun jalka löytyi osto- ja myyntiliikkeestä. Kuva: Tapio Tuomela
Leila Hakala on tehnyt tiffanylasista lampunvarjostimen. Lampun jalka löytyi osto- ja myyntiliikkeestä. Kuva: Tapio Tuomela

Ensin kudotaan raidallinen kangas. Valmistuttuaan se kuitenkin leikataan saman tien pituussuunnassa nukkakuteeksi. Sen jälkeen se kudotaan toiseen loimeen kahden välikuteen kanssa.

Näin syntyi Tammelassa Wahren-opiston käsityöryhmiä vetäneen Tuija Kurikan valmistama matto, joka tehtiin käytännössä kahteen kertaan.

Matto on hyvä esimerkki kärsivällisyydestä, jota monissa käsitöissä tarvitaan. Forssan kaupunginkirjaston näyttelytila Vinkkelissä on tällä hetkellä esillä tuhansien ja taas tuhansien tuntien edestä käsitöitä, joita Wahren-opiston kurssilaiset ovat väkertäneet.

Tuija Kurikan tekemä matto on käytännössä tehty kahteen kertaan, kun ensin täytyi valmistaa kangas, josta saatiin kudetta. Kuva: Tapio Tuomela
Tuija Kurikan tekemä matto on käytännössä tehty kahteen kertaan, kun ensin täytyi valmistaa kangas, josta saatiin kudetta. Kuva: Tapio Tuomela

Esillä on Kurikan tekemän maton lisäksi esimerkiksi parimetrinen huivi, jota Kirsi Heikkilä nypläsi käytännössä päivittäin puolen vuoden ajan.

– En uskalla edes arvioida tuntimäärää, Heikkilä naurahtaa.

Leila Hakala taas on tehnyt tiffanytyön kurssilla muun muassa lampunvarjostimen ja puun oksan, jonka lehdet ovat lasia. Tiffanytöissä ensin piirretään kaavat, jotka siirretään lasille. Sen jälkeen vaiheina ovat muun muassa leikkaaminen, hionta, folion laittaminen ja tinaaminen.

– Siinä on todella monta vaihetta ja se on työlästä, Hakala sanoo.

– Kyllä tämä vähän pitkäpinnaisemman ihmisen hommaa on, maton tehnyt Kurikka toteaa.

Tietysti vähemmän aikaa ja vaivaa vaativia töitä kursseilla tehdään, mutta Heikkilälle, Hakalalle ja Kurikalle vaivalloisetkin työt sopivat.

– Ehkä se palkitseekin vielä enemmän, kun tekee enemmän, Kurikka pohtii.

Damastipuilla muun muassa ikonin tehnyt Terttu Lähteenmäki uskoo, että käsitöitä osataan taas myös arvostaa.

– Käsityöt ovat kuitenkin ainutlaatuisia taideteoksia, ja nyt niitä osataan jälleen arvostaa, Lähteenmäki ja Heikkilä kertovat.

Terttu Lähteenmäki (vas.) teki Wahren-opiston kudontakurssilla damastipuilla ikonin. Kirsi Heikkilä taas nypläsi kudontakurssilla parimetrisen huivin, jonka vihreä väri on tehty luonnonväreillä.

Lähteenmäki on tehnyt damastitöitä nyt noin viiden vuoden ajan, ja on ollut ryhmänsä kokeneimpia kymmenien vuosien käsityötaustalla.

– Puolet ajasta menee toisten ongelmien kanssa, mutta sehän on vain hyvä asia, sillä se on harrastuksen sosiaalista puolta. Jos sitä ei olisi, muuten ostaisin kangaspuut kotiin, Lähteenmäki hymyilee. FL

Wahren-opiston käsityönäyttely Vinkkelissä la 13.4. klo 10–14, su 14.4. klo 11–16 ja ma 15.4. klo 11–18.

 

Lue myös“Rohkeasti yli omien rajojen”: Jokiläänin kansalaisopiston kevätnäyttely tekee näkyväksi tuhansien tuntien työn

Uusimmat