Lounais-Häme

Lotat saivat aikanaan rahalahjoituksen tehtaan työväeltä, mutta patsasidea ei istunut vieläkään työväenkaupungin imagoon

Lotta Saarenmaa

Forssan kaupungin Lotta-patsashanke kaatui jo hyvissä ajoin ennen kuin patsas oli ehtinyt jalustalleen. Tosin edes sitä, kuka patsaan olisi tehnyt, ei vielä ollut ehditty päättää.

Patsashanke sai alkunsa lokakuussa, kun kokoomuksen kaupunginvaltuutettu ja Lounais-Hämeen lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja Lotta Saarenmaa sai patsasehdotuksen paikalliselta Lions Clubilta.

Yhdistys ja Lions-kerho esittelivät asian kaupunginjohtajalle, joka vei asian eteenpäin.

-Tarkoituksena ei ollut käyttää julkista rahaa hankkeeseen, Saarenmaa sanoo.

Asiasta nousi kuitenkin pienimuotoinen kohu ja lopulta kaupunginhallitus päätti joulukuussa, ettei Lotta-patsasta oteta vastaan.

Patsasta vastustaneet olivat sitä mieltä, ettei se sovi työväenkaupunkiin.

-Asia politisoitiin hyvin nopeasti ja keskustelu oli hyvin ärhäkkää. Lottien työ ei liity mitenkään sisällissotaan, vaan kyse on lottien työstä talvi- ja jatkosodassa.

Saarenmaan mukaan lotilla oli vilkasta toimintaa Forssassa.

-Esimerkiksi Finlaysonin tehtaan työväki lahjoitti vuonna 1940 kahden vuorokauden palkan lottien avuksi.

Ensin oli naiskagaali

Turun kaupungin Museokeskuksen kokoelmainintendentti Riitta Kormano toteaa, että muistomerkkien tehtävä on auttaa trauman käsittelyssä.

-Vuoden 1918 tapahtumat työväenkaupunki Forssassa eivät ole kaunista luettavaa, mutta se, ettei kaupunki halua Lotta-patsasta, kertoo, että haavat eivät ole vieläkään tervehtyneet, sotamuistomerkeistä väitöskirjan kirjoittanut Kormano sanoo.

Hän ymmärtää patsaasta nousseen kohun, mutta toisaalta muistuttaa, että jo olemassa olevat lottapatsaat on ensisijaisesti tehty toisen maailmansodan aikana toimineiden naisten kunniaksi.

-Toisen maailmansodan aikana lotaksi ryhdyttiin yli puoluerajojen, vaikka alun perin lottajärjestö olikin valkoisten suojeluskuntien sisarjärjestö.

Lottajärjestö sai alkunsa jo 1900-luvun alkuvuosina, kun Suomeen perustettiin Naiskagaali. Passiiviseen vastarintaan perustunut järjestö vastusti venäläistämistoimia. Kagaalin muistokivi löytyy Helsingin Laajasalosta.

Lotta Svärd -järjestö perustettiin 1921.

Naiset, eläimet ja punaiset

Ensimmäinen lottapatsas pystytettiin Lappeenrantaan vuonna 1985. Patsaan sijoituspaikka oli silloinkin ongelma; mikään kaupunki ei oikein halunnut patsasta.

Kuvanveistäjä Nina Sailon tekemästä pronssiveistoksesta otettiin myöhemmin kaksi toisintoa, joista toinen on Turussa ja toinen Tuusulassa. Myös Vaasassa on oma lottapatsas.

Kormano ihmettelee, miksi naispatsaat aiheuttavat kohua. Sodassa kuolleita miehiä muistetaan hänen mukaansa paikkakunnalla kuin paikkakunnalla. Jopa eläimiä muistetaan.

-Meillä on sota-ajan hevospatsas ja sotakoirapatsas. Kumpikin on uroksia. Miksi naisten roolia sodassa muistellaan lähes yhtä myöhään kuin sotatoimissa olleita hevosia ja koiria?

Kormano lisää, että myös punaisten muistaminen on ollut kiistanalaista.

-1920- ja 1930-luvulla punaisten muistomerkit olivat hyvin vaatimattomia ja kuvattomia. Kaikille yhteishaudoille ei saanut laittaa ristiä ja joillain hautausmailla kynttilätkin poistettiin haudoilta. Muistamisen kultti oli monin tavoin rajoitettua.

Turun Lenin-patsas on kokenut kovia

Vaikka joillain paikkakunnilla punaisten yhteishaudoilta poistettiin muistomerkkejä ennen toista maailmansotaa, ei Suomessa ole juurikaan kaadettu patsaista poliittisista syistä. Patsaita on kuitenkin siirretty toisiin paikkoihin.

-Esimerkiksi Tampereella Mannerheimin patsasta ei pystytetty alun perin sille ajateltuun paikkaan keskustaan, vaan syrjemmälle Vehmaisten kalliolle.

Viron kymmenen vuoden takaisessa patsaskiistassa kohteeksi joutui Pronssisoturi. Pronssisoturissa kyse oli virolaisten ja vironvenäläisten erimielisyyksistä. Kiistat johtivat lopulta siihen, että Pronssisoturi siirrettiin mellakoiden takia pois paikaltaan.

Baltian maissa Lenin-patsaat ovat joutuneet koville.

Kormanon mukaan myös Turun Lenin-patsas kokee silloin tällöin kovia.

-Patsas on tervattu muutaman kerran, mutta se on toistaiseksi pysynyt pystyssä, Kormano kertoo.

Ei enää Lounais-Hämeeseen

Rovaniemi ja Helsinki ovat olleet kiinnostuneita Forssaan kaavaillusta lottapatsaasta. Saarenmaa sanoo, että myös Forssan ympäristökunnista kuului viestejä, että niissä olisi kiinnostusta patsaaseen.

Paikallinen lottaperinneyhdistys ei kuitenkaan enää etsi patsaalle paikkaa Lounais-Hämeestä.

-Kaupunginhallituksen päätös oli selkeä arvolinjaus. Patsas ei ollut tervetullut Forssaan. Toivottavasti muissa kaupungeissa arvostus on suurempaa, Saarenmaa sanoo.

Yksi patsas on jo tulollaan

Forssan patsastoimikunta ehti pyytää luonnokset patsaasta kolmelta taiteilijalta.

Yksi kolmesta taiteilijasta on kuvanveistäjä Tiina Torkkeli. Itse asiassa Torkkeli on jo aloittanut patsaan teon tilaustyönä Taidekeskus Salmelalle.

-Salmela tilasi vapaan teoksen, mutta se on myös Lotta-hankkeen käytettävissä.

Patsasidea alkoi syntyä Torkkelin mielessä, kun hän oli lukenut isovanhempiensa sota-ajan kirjeenvaihtoa.

-Kirjeiden lukeminen oli koskettavaa. Kirjeet toivat sodan kaikessa traagisuudessaan esiin, varsinkin, kun tiedän, mikä isovanhempieni kohtalo oli.

Torkkelin mukaan veistos on kunnianosoitus sodassa toimineille naisille ja hevosille. Lotat pitivät huolta myös hevosista.

-Hevonen toi lohtua äärimmäisissä olosuhteissa.

Vahva idea kantaa eteenpäin

Torkkeli toteaa, että idea teokseen kuin teokseen syntyy elämästä ylipäätään; pohdinnoista. Joskus teoksen tilaaja antaa lähtökohdan ja tilaaja päättää suunnitelman nähtyään, tehdäänkö työ vai ei.

-Suunnitelman esittely on jännittävä hetki, mutta jos idea on tarpeeksi kantava, tulee itsellekin vahva tunne.

Forssan lottapatsaan aiheuttama kohu ei ole aiheuttanut Torkkelille paineita. Hän ei lue keskusteluketjuja, jos ne muuttuvat kiusanteoksi.

-Mutta taiteilijan työ on julkinen, joten teoksista voi aina keskustella.

Torkkelin mukaan taiteella voi ja joskus pitääkin ottaa kantaa. Teoksella voi myös muistuttaa unohdetuista historiallisista tapahtumista.

-Joistakin asioista tulee vahva tunne, että ne tulee toteuttaa taideteoksen muotoon. Silloin on yhdentekevää, mitä ympärillä pöhistään.

Oikaisu: Jutun otsikkoa korjattu 26.2. klo 19.35. Muutettu aikaan-sana aikanaan-sanaksi.

 

Lue myös: Lotta-patsasta ei tule Forssaan (18.12.2017)

Lue myös: Rovaniemi haluaa Forssaan suunnitellun Lotta-patsaan – “Kyseessä on todella upea, iso monumentti” (20.2.2018)

Lue myös: Lottapatsashanke viriää Hämeenlinnassa, tuore yhdistys ajaa asiaa jo ensi kesäksi (5.2.2019)

Lue myös: Kiistellylle Lotta-patsaalle katsotaan nyt paikkaa Hämeenlinnan keskustasta (7.3.2019)

Uusimmat