Lounais-Häme Hämeenlinna

Lotta-patsas ihastuttaa ja ihmetyttää

Gallupin vastaajat pitävät lottapatsaiden olemassa oloa tärkeänä.
Sota ja rakkaus -patsas julkistettiin sunnuntaiaamuna Kumppanuustalon edustalla. Kuvassa Hämeenlinnan seudun lottaperinneyhdistyksen hallituksen jäsenet Pirjo Kilpinen ja Tinja Sarkanen. Kuva: Tomi Vesaharju
Sota ja rakkaus -patsas julkistettiin sunnuntaiaamuna Kumppanuustalon edustalla. Kuvassa Hämeenlinnan seudun lottaperinneyhdistyksen hallituksen jäsenet Pirjo Kilpinen ja Tinja Sarkanen. Kuva: Tomi Vesaharju

Kun Sota ja rakkaus -veistos lopulta löysi paikkansa ja julkistettiin virallisesti sunnuntaiaamuna, oli taiteilija Tiina Torkkeli helpottunut.

– Tunnelma on hyvä, vaikka julkistustilaisuus tietysti jännitti. Olen todella kiitollinen ja tyytyväinen paikkaan.

Torkkeli kertoo, että yllättyi teokseen kohdistuneesta keskustelusta.

– Minä olen sen verran nuorempaa sukupolvea, että en ole koskaan edes ajatellut lottien tehneen mitään epäilyttävää. Mielestäni he eivät tehneet mitään väärää, vaan he hoitivat kaikkia. Monessa perheessä sotavuosien tapahtumat on vaiettu, niin ei onneksi ole ollut omassa perheessäni.

Mikä on se viesti, jonka taiteilija tahtoisi yleisölle kertoa?

– Kuunnelkaa toisianne, niin ne hevosetkin kuuntelevat.

Raatihuoneella järjestetyssä kahvitilaisuudessa Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja Kaija Vesala päätti oman puheenvuoronsa lauseeseen: Jokaisessa kunnassa pitäisi olla patsas Suomen lotille, tai pikemmin Suomen naisille.

Samaa mieltä Vesalan kanssa ovat torikahvilassa jäätelöä nauttivat Riku Jokinen ja Anssi Repo, vaikka ovat autuaan tietämättömiä patsaan julkistamisesta.

– Lotta-patsas sopii ehdottomasti ihan mihin tahansa. Se antaa huomiota tärkeälle asialle.

Sekä Jokinen että Repo aikovat käydä katsomassa veistosta. Heidän mielestään julkista taidetta saisi olla enemmän, vaikka taide ei kaksikkoa suuremmin kiinnosta.

Jokinen kertoo omaksi suosikikseen Sibelius-monumentin Helsingissä. Revon mukaan vähemmän onnistuneita löytyy Hämeenlinnasta.

– Se betoniporsas, joka on lahja rakennustyöläisille, Lahdensivuntien puistossa on aika kummallinen. Sen voisi siirtää Rakennusliiton pihaan.

Torin toisella laidalla aikaa viettää gallupin nuoriso-osastoa edustava Jasmin Malmisuo.

– En ole koko jupakasta kuullutkaan, eikä minulla ole asiaan mitään mielipidettä. Mutta nyt kun puheeksi tuli, niin täytyy käydä teos katsomassa

Malmisuonkin mielestä julkista taidetta voisi olla enemmän.

– Sibeliuksenpuisto on mielestäni kokonaisuutena kaunis ja patsas on mielestäni hieno.

Aurinkoinen, välkehtivä. Näin kuvailevat Sota ja rauha -patsasta Erja ja Risto Nihtilä.

– Paikka on hieno, ja patsas sopii siihen ehdottomasti.

Erja Nihtilä iloitsee, että nykyinen hallitus on luvannut taiteelle lisää rahaa.

– Suomessa saisi olla enemmän modernia taidetta. Omia suosikkejani ovat Hietaniemen hautausmaalla oleva presidentti Koiviston hautamuistomerkki ja Kalvolan hautausmaalta löytyvä Tapio Wirkkalan suunnittelema muistomerkki.

– Minulle tärkeimpiä ovat Havis Amanda ja Hyvinkäältä löytyvä Helene Schjerfbeckin Ovi-muistomerkki, Risto Nihtilä paljastaa.

Muutama tunti veistoksen julkaisemisen jälkeen Aimo ja Leo Kymäläinen ovat tutkimasta teosta.

– Tämä ei sovi tähän. Nimi johtaa harhaan. Tässä ovat hevosen ja lotan suhteet väärin. Minä en käsitä tätä lotta-patsaaksi, Leo Kymäläinen tuskailee.

Samoissa linjoilla on myös Aimo Kymäläinen, mutta hän pitää sijaintia hyvänä.

– Erikoisuus saa ehkä ihmiset kiinnostumaan. Paikka on hyvä, lähellä keskustaa, ihmisten saavutettavissa. FL

Sota ja rakkaus

Sota ja rakkaus -veistoksen on tehnyt hyvinkääläinen taiteilija Tiina Torkkeli.

Torkkeli on syntynyt vuonna 1969.

Teoksesta on puhuttu myös Lotta-patsaana. Se esittää eläinlääkintälottaa.

Torkkeli sai idean veistokseen luettuaan isovanhempiensa sodan aikaista kirjeenvaihtoa.

Teos on tehty kierrätetystä teräksestä hitsaamalla ja sinkittämällä.

Veistos koostuu lottatytöstä ja hevosen päästä. Teoksen mitat ovat 180x90x70 senttimetriä ja 275x200x180 senttimetriä.

Teos herätti paljon keskustelua ja myös vastustusta. Patsasta kaavailtiin alun perin Forssaan, mutta kaupungin hallitus päätti lopulta luopua hankkeesta kovan poliittisen väännön vuoksi.

Teos valmistui vuonna 2018.

Teos oli esillä Taidekeskus Salmelassa ennen kuin se sijoitettiin Pikkutorin eteläiseen puistokolmioon Kumppanuustalon edustalle.

Uusimmat