Lounais-Häme

Lottapatsas vai Sota-ajan nainen -patsas jakaa näkemyksiä Forssassa

Forssan kaupunginhallitus saa maanantaina käsiteltäväkseen kaupunginjohtaja Jari Kesäniemen tuoreen esityksen Sota-ajan nainen -patsaan pystyttämisestä Forssan keskustaan.

Alun perin Lions club Kuhan ja Lounais-Hämeen Lottaperinneyhdistyksen yhteinen työryhmä esitti Lottapatsaan toteuttamista. Joulukuun 4. päivän kaupunginhallituksessa asia jätettiin pöydälle. Patsashanke on nostanut esille poliittisia paineita yli 70 vuoden takaa.

Kesäniemen esityksen mukaan kaupunki antaa luvan Sota-ajan nainen -patsaan pystyttämiseen Forssan torin kulmalle tilausajolaiturin takana sijaitsevalle nurmialueelle tai vaihtoehtoiseen paikkaan.

Ehtona on se, että kaupunginhallitus hyväksyisi kaupungin puolesta patsaan luonnospiirustuksen tai pienoismallin etukäteen. Lisäksi Kesäniemi esittää kaupunginhallitukselle kaupungin edustajan nimeämistä asiaa valmistelevaan työryhmään.

Kesäniemen esitykseen sisältyy myös se, että kaupunki kustantaisi patsaan jalustan, jonka kooksi on kaavailtu kaksi kertaa kaksi metriä. Muuten patsas on tarkoitus pystyttää keräysvaroin.

Viime kaupunginhallituksessa pöydällepanoa esittänyt Janne Nieminen (vas.) sanoo Sota ajan nainen -patsaan edustavan naisten merkittävää panosta, koska lottien lisäksi sodan aikana palveli myös runsaasti muita naisia työvelvollisina. Lisäksi kaikkia naisia ei edes hyväksytty vasemmistolaisen taustansa vuoksi Lotta Svärd -järjestöön.

-Kaupungintalon tuntumaan Loimijoen partaalle on pystytetty veteraanipatsas eikä mitään Suojeluskuntapatsasta, Nieminen vertaa.

Veteraanipatsaan on suunnitellut forssalainen Aimo Henrik Koivula, fantasialasistaan tunnettu lasitaiteilija. Patsas paljastettiin Forssan Itsenäisyyden puistossa 4. päivä kesäkuuta vuonna 1991.

Vuodesta 1920 toiminut Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin 19. syyskuuta vuonna 1944 allekirjoitetun Moskovan välirauhan ehtojen perusteella Liittoutuneiden valvontakomission vaatimuksesta vuonna 1944.

Lounais-Hämeen Lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja Lotta Saarenmaa sanoo, että tavoitteena heillä perinneyhdistyksenä ei ole pystyttää mitään abstraktia patsasta, jonka kylkeen ruuvattaisiin kyltti, joka kertoisi patsaan olevan muistomerkki sota-ajan naisille.

Saarenmaan mukaan patsaan tulisi esittää esimerkiksi muutamaa ilmavalvontalottaa, sillä näin näköispatsaassa sodan ja naiseuden yhteys välittyy katsojalle välittömästi.

-Ilmavalvontalottia palveli sodan aikana myös Forssassa, joten yhteys on luonnollinen. Lisäksi tori on lottaperinteelle tärkeä paikka, koska sodan aikana Hämeentien varren päiväkodissa toimi sotasairaala, teatteritalo oli Suojeluskuntatalo, jossa myös lotilla oli toimintaa ja linja-autoaseman paikalla olleessa rakennuksessa toimi lottaravintola, Saarenmaa kertoo. FL

Uusimmat