Lounais-Häme

Lounais-Häme ahkeroi peurajahdissa

-Ei voi sanoa, että Lounais-Hämeen metsästäjät olisivat jahtikaudella laiskotelleet, toteaa Suomen riistakeskus Etelä-Hämeen riistapäällikkö Jyri Rauhala.

Riistakeskuksen Etelä-Hämeen alueella kaadettiin yhteensä ennätykselliset 7189 peuraa. Niistä noin 1900 ammuttiin Urjalan, 890 Jokiläänin ja 875 Forssan–Tammelan riistanhoitoyhdistysten alueilla. Lopella saaliiksi jäi noin 1200 peuraa.

Urjalassa myönnetyt luvat käytettiin jopa 94-prosenttisesti. Jokiläänissäkin päästiin 91,7 prosentin käyttöasteeseen. 90 prosentin rajaa kolkuteltiin myös Forssassa ja Tammelassa. Etelä-Hämeessä pyyntilupien käyttöaste oli 87,6.

-Vaikka saalisvuosi oli Etelä-Hämeessä ennätyksellinen, tällä saaliilla ei vielä saatu valkohäntäpeurakantaa taittumaan. Arvioisin, että saalismäärän olisi pitänyt olla parisentuhatta eläintä suurempi.

Viime syksynä metsästyksen saattoi aloittaa vahtimalla jo syyskuun alussa. Metsästyskausi päättyi tammikuun lopussa.

-Ensi kauden alussa on oltava heti liikkeellä entistä voimakkaammin, ja jahtia on tehostettava, Rauhala toteaa.

Rauhalan mukaan alueellisen riistaneuvoston sidosryhmätapaamisessa nousi esiin tarve ja toive kannan verottamisesta ja kasvun pysäyttämisestä etenkin Lounais-Hämeessä.

Sama viesti oli myös Varsinais-Suomen alueellisessa riistaneuvostossa. Se asetti seuraavan kolmivuotiskauden tavoitteeksi valkohäntäpeurakannan kasvun pysäyttämisen ja kannan pienentämisen ongelma-alueilla.

-Olemme saaneet viestiä siitä, että liikennehaittojen lisäksi peurat aiheuttavat haittaa maataloudelle sekä puutarhoissa.

Valkohäntäpeurakanta painottuu vahvasti lounaiseen Suomeen. Saalismäärästä noin 95 prosenttia kertyi Suomen riistakeskuksen Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Hämeen ja Pohjois-Hämeen toimialueilta.

Kaadetuista valkohäntäpeuroista 54 prosenttia oli vasoja, ja kaadetuista aikuisista eläimistä 48 prosenttia oli naaraita.

Osa metsästäjistä haikailee vielä komeasarvisten pukkien perään

-Siitä yksinomaisesta ajatuksesta on vain kouluttauduttava pois. Kannanhoidon vuoksi naarasosuutta on tarkoitus ja pakkokin lisätä, Rauhala huomauttaa.

Eläinkantojen hoitotavoitteiden asettaminen on haasteellista, sillä eläinmäärän arvioiminen ei ole helppoa. Rauhala sanoo, että riistakeskus kehittää parhaillaan menetelmiä entistä tarkempaan arviointiin ja aikoo hyödyntää myös tekniikkaa.

-Harvan kannan Päijät-Hämeessä pääsee käsitykseen lumijäljistäkin, mutta Lounais-Hämeessä pellot ovat yhtä jälkikenttää ja polkua. Niiden perusteella on paha arvioita tehdä.

Pienten hirvieläinten metsästyskausi päättyi tammikuun lopussa. Saaliiksi saatiin noin 41200 valkohäntäpeuraa ja noin 9 400 metsäkaurista. Toteutunut saalismäärä on molemmilla lajeilla neljänneksen edelliskautta suurempi, ja kokonaisuudessaan ennätyksellisen suuri.

Metsäkauriin metsästykseen ei vaadita pyyntilupaa, mutta saadusta saaliista on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle. Merkittävä osa, noin 37 prosenttia koko valtakunnan saalismäärästä saatiin Varsinais-Suomesta, joka on Suomen tiheintä kaurisaluetta. Runsaasti saalista kertyi myös muualta lounaisesta ja läntisestä Suomesta.

Paikallisina kantoina Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa esiintyviä kuusipeuroja saatiin päättyneellä kaudella saaliiksi noin sata yksilöä. FL

Uusimmat

Näkoislehti

1.10.2020

Fingerpori

comic