Lounais-Häme Lounais-Häme

Lounais-Häme on hunajaista seutua – Forssalaisyrityksen hunajageeli pyrkii lyömään läpi markkinoilla

Forssalainen Hunajaluotsi on maan ainoa pelkästään hunajatuotteiden suunnitteluun keskittyvä yritys. Markkinoille on juuri tullut hunajapohjainen energiageeli, joka on suunnattu ensisijaisesti aktiiviliikkujille.

Jokioisten mehiläistutkimuksen lakkauttaminen vuosikymmenen alussa oli iso menetys hunajantuotannolle, mutta tätä on saatu paikattua Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan yksikön panostuksella. Pitkän linjan mehiläisasiantuntija Lauri Ruottinen kuvaileekin Lounais-Hämettä nykyisenä mehiläistuottajien osaamiskeskittymänä.

– Mustialan koulutusyksiköstä on valmistunut ammattiin 200-300 mehiläishoitajaa, joista osa toimii kouluttajina. Ypäjältä löytyy yli 800 pesän yksikkö, Koijärvellä ja Tammelassa on useiden satojen pesien yksiköt. Lounais-Hämeen mehiläishoitajat ry on hyvin aktiivinen paikallisyhdistys. Lisäksi Loimaalta löytyy Suomen suurin hunajapakkaamo, Ruottinen listaa.

Biologin koulutuksen saanut Ruottinen toimi vuosina 2011-18 Mustialassa opettajana. Tällä hetkellä hän keskittyy kouluttamiseen ja suunnitteluun vuonna 2011 perustetun Hunajaluotsi oy:n toimitusjohtajana.

– Olemme maan ainut yritys, joka keskittyy puhtaasti hunajatuotteiden suunnitteluun, hän kertoo.

Yhteistyössä Mieleisen kanssa

Hunajaluotsi on ollut mukana Mieleinen-hunajan jatkokehitystyössä. Perinteinen maku tuli markkinoille 6-7 vuotta sitten. Tuoreemmat maut, mustikka ja mansikka, ovat Hunajaluotsin kehittämiä. Tuotteet valmistetaan Hunajayhtymä oy:n tiloissa Loimaan Kojonkulmalla.

Siellä valmistetaan myös Hunajaluotsin tuorein innovaatio, erityisesti aktiiviliikkujille suunnattu hunajapohjainen energiageeli. Tuotetta on suunniteltu ja testattu pitkään, ensimmäistä kertaa se tuotiin markkinoille syyskuussa Forssassa järjestetyissä sprinttisuunnistuksen SM-kilpailuissa.

– Jaoimme siellä 1 500 energiageeliä. Positiivista palautetta tuli ja on tullut jo aiemmin testaajilta etenkin siitä, että pakkauksen saa avattua ja sisällön syötyä kätevästi yhdellä kädellä, kun toisella voi samaan aikaan pitää vaikka suunnistuskarttaa, Ruottinen kertoo.

Hän muistuttaa, että nopeasti energiatasoa nostavaa geeliä voi käyttää kuka tahansa vaikka pihatöiden, kuten haravoinnin tai klapihommien yhteydessä.

Aktiivijuoksijat testasivat

Energiageelien suunnittelu on pitkäjänteistä puuhaa. Ruottisen mukaan ensimmäisistä seminaareista on aikaa kolmisen vuotta ja varsinaista tuotteistamista on tehty puolitoista vuotta.

Lauri Ruottinen uskoo, että makeutusaineista positiivisen imagon omaava hunaja lyö itsensä Suomessakin läpi elintarvikesektorilla, kuten se on tehnyt maailmalla. Kuva: Lassi Puhtimäki
Lauri Ruottinen uskoo, että makeutusaineista positiivisen imagon omaava hunaja lyö itsensä Suomessakin läpi elintarvikesektorilla, kuten se on tehnyt maailmalla. Kuva: Lassi Puhtimäki

Takana on paljon paitsi aivotyötä, myös suutuntumaa.

– Tuotteita on maisteltu ensin itse, minkä jälkeen ne on viety puolueettoman raadin arvioitavaksi. Yleisöhän on se paras testiporukka. Aistinvarainen arviointi on todella tärkeä osa tuotekehittelyä ja se on monen pienyrittäjän ongelma. Isoissa yrityksissä eri ammattiryhmä hoitaa maistatuksen.

Ensimmäinen isompi testiryhmä löytyi Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö Likesin tiloista Jyväskylästä ja kohteena olivat aktiivijuoksijat. Heille tarjottiin hunajageelin kaltaista juomaa.

Toisena kohteena oli Varalan urheiluopisto ja sen yhdeksän joukkueurheilijaa. Tutkimus tehtiin Tampereen ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä. Tutkimuksessa olivat mukana Ruottisen suunnittelema luonnonmukainen hunajageeli, verrokkigeelinä kaupallinen urheilujuoma ja plasebogeeli.

– Varalalla on neutraali tutkimusrooli. Siellä tehdyt tutkimukset osoittivat, että meidän tuotteemme maku oli koehenkilöiden mukaan paras. Hiilihydraatteja sisältäneiden urheilugeelien (hunajapohjainen vastaan verrokkigeeli) nauttiminen piti koehenkilöiden veren glukoosipitoisuuden korkeammalla tasaisen rasituksen ja vauhdin noston aikana sekä palautumisen jälkeen. Koehenkilöiden vastausten mukaan hunajaisen geelin vaikutukset ja tuntemukset suorituksen aikana sekä sen jälkeen olivat geeleistä parhaat, Ruottinen kertoo.

Monta eri kriteeriä valmistuksessa

Hunajageelin raaka-aineet ovat niin kotimaisia kuin mahdollista. Hunaja esimerkiksi tulee Loimaalle Hunajayhtymän sopimustuottajilta. Mustikka on kotimaista, pakastekuivattua mustikkaa, mutta sitruuna pitää olosuhteista johtuen hankkia jauhona Espanjasta. Suola on yksi tuotteen komponenteista. Honeysty-geelissä käytetään natriumin välttämiseksi pansuolaa.

– Geelin tuotekehittelyssä pitää huomioida väri, makeus ja suolapitoisuus. Jopa sadasosagrammassa huomaa suolaisuuden eron. Ensin pitää saada maku hyväksi. Sen pitää myös sopia nuorille, joukossa ei saa olla esimerkiksi kofeiinia. Sen pitää olla myös vatsaystävällinen, Ruottinen listaa.

Kun tuote on valmis markkinoilla, alkaa oikeastaan se vaikein vaihe, eli tuotteen lanseeraus. Ruottinen tietää, että se on monen pientuottajan koetinkivi. Tukkukaupan listalle pääsy ei vielä ratkaise mitään.

– Tuotteen markkinointi on aina hyvin henkilökohtainen viesti. Hunajayhtymän toimitusjohtaja Aapo Savo on tehnyt sen työn ja tuotteita löytyy K-myymälöistä. Niiden hankkiminen onnistuu myös nettikaupan kautta. FL

 

Lue myös:  Hunajasato jäämässä keskimääräiseksi – Tarhaaja: “Satoa odotettiin ja odotettiin, mutta sitä ei tahtonut tulla”

Fingerpori

comic

Näkoislehti

4.4.2020

Uusimmat