Lounais-Häme Lounais-Häme

Lounais-Hämeessä riittää huonokuntoisia teitä mutta vain harva korjataan – “Mielellämme laittaisimme kaikki kuntoon”

Teurontietä potkaisi onni, kun sen kunnostukseen myönnettiin rahoitus. Kun kukkaronnyörejä vedetään tiukemmalle, yhä harvempi tie saadaan kuntoon. Elystä vakuutetaan, että tehtävät kunnostukset kuitenkin hoidetaan niin, ettei samaan kohteeseen tarvitse enää palata – toivon mukaan vuosikymmeniin.
Teurontie on elokuun lopun ajan päällystyön kohde. Kyläläiset ovat pohtineet, riittääkö pelkkä päällystystyö vai meneekö tie muutamassa vuodessa jälleen montuille. Kuvassa Teurontietä kulkevat Aleksi Laukkanen (vas.), Hannele Lehtonen, Jussi Laukkanen, Eija Laukkanen, Mikko Pietilä ja Markku Lehtonen. Kuva: Lassi Puhtimäki
Teurontie on elokuun lopun ajan päällystyön kohde. Kyläläiset ovat pohtineet, riittääkö pelkkä päällystystyö vai meneekö tie muutamassa vuodessa jälleen montuille. Kuvassa Teurontietä kulkevat Aleksi Laukkanen (vas.), Hannele Lehtonen, Jussi Laukkanen, Eija Laukkanen, Mikko Pietilä ja Markku Lehtonen. Kuva: Lassi Puhtimäki

Ensin pujottelua kuoppia kiertäen, sen jälkeen muutaman metrin ajan rytyytystä nimismiehen kiharoiden yli. Kun tärinä lakkaa, alkaa taas ratin vispaaminen edestakaisin koko ajan peläten, että rengas hajoaa, kun kaikkia teräväreunaisia monttuja on yksinkertaisesti mahdotonta kiertää.

Tarina sopisi lukemattomaan tiehen Lounais-Hämeessäkin.

Kun Forssan Lehti pyysi Facebook-sivuillaan lukijoita listaamaan seudun huonokuntoisimpia teitä, kommentteja tuli kymmeniä. Yksi kommentoija totesi, että olisi helpompi luetella hyväkuntoiset tiet. Toinen taas totesi, että Forssan Lehti tarvitsee erillisen liitteen, jos haluaa kaikki listata.

Teurontie kuntoon

Lukijoiden luettelemien teiden listalta löytyi myös tällä viikolla jälleen ajankohtaiseksi noussut Tammelan Teurontie, johon tämän jutun alun kuvaus sopi vielä tällä viikolla.

Parin viikon päästä tilanteen toivotaan olevan toinen. Jopa vuosikymmenien ajan seudulla puheenaiheena ollut Teurontie kunnostetaan elokuun loppupuolen aikana, kun edellisen hallituksen budjettilisäyksessä 4,5 kilometrin tienpätkän korjaukselle myönnettiin rahoitus.

– Onhan se merkityksellinen asia koko kylälle. Puolet työssäkäyvistä kyläläisistä kulkee töihin Forssaan, jolloin Teurontie on nopein reitti. Lisäksi tänne suuntaan kulkee Forssasta ja Tammelasta työntekijöitä Kuuslammille, Teuron-Kuuslammin kylätoimintayhdistyksen puheenjohtaja Mikko Pietilä sanoo.

– Kesätapahtumaamme saapuvatkin ovat todenneet moneen kertaan, että “on teillä vain niin huonot tiet”.

“Kokeilu oli huono”

Tie kunnostettiin jo kertaalleen vuonna 2007, kun Teurontie valittiin päällystekokeiluun, jolla seurattiin, miten erilaiset sideaineet ja kiviainekset toimivat tien pinnoitteena.

Osa kokeilupinnoista toimi paremmin, osa huonommin, mutta muutaman vuoden päästä päällysteen laittamisesta tie oli monelta osin jälleen surkeassa kunnossa. Nyt koko tienpätkällä ei montaa hyväkuntoista kohtaa enää ole, etenkään keväisten routimisten jälkeen.

– Voinemme kaikki yhtyä siihen mielipiteeseen, että kokeilu oli huono, Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson totesi Teuro-areenassa heinäkuun lopulla.

Teurolaiset ovat Pietilän mukaan talkootyönä, “laittomastikin”, käyneet täyttämässä pahimpia kuoppia ennen jokakesäistä Teuron tapahtumaviikonloppua, mutta se on ollut lähinnä laastari avohaavaan, kun täyteaine lähtee kuopasta nopeasti.

– Tänä kesänä tien kunto on ollut todella huono. Emme edes korjanneet sitä, kun tiesimme, että urakka alkaa jossain vaiheessa, Pietilä toteaa.

Teurontiellä riittää kuoppia – vielä hetken. Kuva: Lassi Puhtimäki
Teurontiellä riittää kuoppia – vielä hetken. Kuva: Lassi Puhtimäki

Onko kunto pysyvä?

Pietilä kertoo, että kyläläisten kanssa keskustellessa esille on noussut pelko siitä, että tie on jälleen muutaman vuoden päästä huonossa kunnossa kunnostuksen jälkeen.

Projektipäällikkönä Kaakkois-Suomen Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksella (ely) työskentelevä Niklas Nevalainen kertoo, että tien kunnon ei pitäisi missään nimessä romahtaa lähivuosina. Kun huonokuntoista tietä lähdetään korjaamaan, pannaan Nevalaisen mukaan kuntoon myös sen rakenne, jos sille nähdään olevan tarvetta.

– Tavoitekestoikä teillä on työn jälkeen kymmeniä vuosia. Valitettavasti usein alemmalla tieverkolla nimenomaan rakenteissa on ongelmia, jolloin kustannukset nousevat, Nevalainen sanoo.

Vaikka kustannukset nousevat, jo kunnostamiseen valitussa kohteessa jotain ei jätetä tekemättä. Sen sijaan koska rahaa on olemassa rajoitettu määrä, Suomessa korjattavien teiden määrä vähenee.

– Se, mikä tehdään, tehdään kunnolla. Käytössä on elinkaariajattelu. Ajatuksena on, ettei samaan kohteeseen tarvitse palata pitkään aikaan, kun sen laittaa kerralla kuntoon.

Rahatilanne pakottaa priorisoimaan

Huonokuntoisista teistä puhuttaessa syyllistetään helposti ely-keskusta. Nevalainen kertoo, että elyn kädet ovat kuitenkin monelta osin sidotut. Ely toimii Väyläviraston ohjaamana, eikä pysty itse määrittelemään, kuinka paljon teiden kunnostamiseen laitetaan rahaa.

– Valitettavasti viime vuosina rahoitus on ollut laskusuunnassa. Silloin joudutaan aina priorisoimaan.

Priorisoinnissa seurataan ensimmäisenä kolmea ylläpitoluokkaa, joihin Suomen päällystetyt tiet on jaettu. Vilkasliikenteiset ykkösluokan tiet laitetaan kuntoon ennen muita.

– Kun vilkas verkko on kunnossa, aletaan katsoa, että mihin jäljelle jäävät vähät rahat laitetaan. Kohteita valitaan pääasiassa kunnon ja liikennemäärän, joissain tapauksissa myös alueellisten painotusten mukaan.

Priorisoinnin kanssa painivat myös kunnat. Forssan kunnallistekniikan päällikkö Tero Tiensuu toteaa, että kaikkia remontteja ei kaupungin katuverkossa pystytä tekemään, vaikka kunnostettavia kohteita löytyisi.

– Rahan- ja omaisuudenhallinta täytyy tehdä hyvin. Kadut tulee tuntea ja ylläpitorahoituksen osuttava juuri oikeisiin kohteisiin, Tiensuu sanoo.

Kreiviläntiellä hajoilee autoja harva se viikko

Yksi ely-keskuksen alaisista Lounais-Hämeen huonokuntoisista teitä, joilla on odotettu remonttia kuin kuuta nousevaa, on Forssan Matkussa sijaitseva Kreiviläntie. Matkun kylältä valtatie 9:lle kulkeva tie on monin paikoin painunut ja teräväreunaisten monttujen täyttämä. Pahimmillaan tien painaumat ovat toistakymmentä senttiä syvät tien normaaliin tasoon verrattuna.

Matkulaiset kertovat, että autot kärsivät vahinkoa tiellä harva se viikko. Tietä päivittäin käyttävän Seija Mattilan autosta esimerkiksi hajosi viime syksynä rengas Kreiviläntietä ajaessa.

– Väistin toista kuoppaan ja osuin toiseen. Rengas meni oikein halki, Mattila sanoo.

Rauli Moisander kertoo löytäneensä tieltä myös jarrupalan, joka on irronnut autosta tiellä. Samoin tieltä on löytynyt henkilöauton takapuskuri ja myös heinäpaali.

– Ei parane paljoa yli neljääkymppiä ajaa, Moisander toteaa.

Kreiviläntien kuopat ovat useita senttejä syviä ja monessa paikassa teräväreunaisia, toteavat Timo Aaltonen (vas.), Rauli Moisander ja Matti Mikkola. Kuva: Tapio Tuomela
Kreiviläntien kuopat ovat useita senttejä syviä ja monessa paikassa teräväreunaisia, toteavat Timo Aaltonen (vas.), Rauli Moisander ja Matti Mikkola. Kuva: Tapio Tuomela

“Mielellämme laittaisimme ne kaikki kuntoon”

Matkulaiset kertovat olleensa useaan otteeseen yhteydessä ely-keskukseen ja myös kaupunkiin asiasta, mutta ainakaan vielä kunnostustöistä ei ole tietoa.

– Olemme saaneet Kreiviläntiestä palautetta ja myös pyrkineet edistämään asiaa olemalla ely-keskuksen suuntaan yhteydessä useampaan otteeseen, Forssan kaupungin tekninen johtaja Antti Heinilä sanoo.

Ely-keskuksen Nevalainen kertoo, että Kreiviläntien tilanne on kyllä tiedossa ja työhön tartutaan heti, kun rahatilanne antaa sille mahdollisuuden.

– Suomessa on paljon kunnostuksen tarpeessa olevia teitä. Mielellämme laittaisimme ne kaikki kuntoon, mutta saamme rahoituksen ministeriöstä, ja talvikunnossapito ja kesäisin teiden paikkaustoiminta vievät potista paljon, Nevalainen sanoo.

– Pyrimme pitämään huolta, että kaikki tiet olisivat edes liikennöitävässä kunnossa.

Nevalainen toteaa, että jos tietä ei saada hoidettua kuntoon, vahinkoja pyritään minimoimaan esimerkiksi nopeusrajoituksen tiputtamisella ja painorajoituksen asentamisella. Myös Kreiviläntielle ja sen sillalle on asetettu painorajoitus.

– Eräs rekkakuski kysyi minulta, että päteekö tuo painorajoitus. Sanoin, että eiköhän se päde, mutta hän vastasi menevänsä silti. Totesi, että jos etupyörät menevät yli, niin muukin tulee perässä, Moisander sanoo päätään pyöritellen.

Navigaattorit ohjaa Kreiviläntielle

Raskas liikenne onkin yksi Kreiviläntien ongelmista.

– Viimeisen viiden vuoden aikana raskas liikenne on lisääntynyt todella paljon, myös yöaikaan. Minulla on sekä koti että mökki Kreiviläntien varressa, joten tunnen tien liikennemäärät hyvin, Timo Aaltonen kertoo.

Yksi syy kasvaneeseen liikennemäärään on se, että navigaattorit ajattavat usein Tampereen suunnasta Forssaan kulkevia ajamaan nimenomaan Kreiviläntien kautta.

Kun rasitus kasvaa, myös tie kärsii. Kreiviläntien pohja on monin paikoin pehmeää maata, joka muovautuu helposti painon alla ja maan routiessa.

Toisaalta kasvanut liikennemäärä voi edesauttaa tien saamista kunnostukseen, jos ely toteaa tien kunnon olevan liikennemäärän nähden liian huono.

– Teemme liikennelaskentaa teillä aina tietyllä kierrolla, mutta jos epäilemme, ettei se tieto enää ole ajantasainen, saatamme tehdä uuden laskennan hiukan aikaistettuna, Nevalainen sanoo. FL

Kreiviläntie on joissain kohdin painunut yli kymmenen senttimetriä. Kuva: Tapio Tuomela
Kreiviläntie on joissain kohdin painunut yli kymmenen senttimetriä. Kuva: Tapio Tuomela

Kuka vastaa huonokuntoisista teistä?

Maantieliikenteen turvallisuudesta vastaavat alueelliset ely-keskukset Väyläviraston ohjaamina.

Katujen osalta kunnossapidon hoitaa kunta tai kaupunki.

Destialla ei ole vastuuta teiden kunnosta, vaikka niin välillä luullaan. Se toimii ainoastaan urakoitsijana.

Tienpidon rahoista päätetään eduskunnassa.

Mitä jos auto hajosi huonon tien vuoksi?

Tienkäyttäjällä on mahdollisuus hakea korvausta, jos ajoneuvo on rikkoutunut huonon tienhoidon seurauksena esimerkiksi kuoppaan.

Viime vuonna ely-keskuksiin tuli 2 121 korvaushakemusta. Niistä korvattiin viidennes.

Ely-keskuksen teillä sattuneissa rikkoutumistilanteissa tilanteesta voi ilmoittaa tienkäyttäjän linjalle soittamalla numeroon 0200 2100. Traffic Management Finland Groupin tuottama palvelu päivystää 24 tuntia vuorokaudessa ympäri vuoden.

Tienkäyttäjän linjalle tulee vuosittain 80 000 ilmoitusta eli yli 200 ilmoitusta päivässä.

Tien huono kunto ei yksistään oikeuta korvauksiin, vaan tienhoidossa on täytynyt tapahtumapaikalla olla myös vikaa.

Jos vaurio tulee kunnan tai kaupungin katuverkolla, korvausvaatimus esitetään kunnalle tai kaupungille.

Kaikki ely-keskuksiin tulevat korvaushakemukset käsittelee keskitetysti Lapin ely-keskus.

Lähteet: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Destia, OP.media

 

“Helpompi luetella hyväkuntoiset”

Forssan Lehti kysyi Facebook-sivuillaan lukijoita nimeämään Lounais-Hämeen huonokuntoisia teitä. Ja niitähän riitti, sillä kommentteja tuli kymmeniä. Remontin tarpeessa olevien teiden nimiä nousi esiin jokaisesta levikkialueen kunnasta.

“Liesjärventie 2825 surkea, reikiin laitetaan paikka-ainesta, joka murenee muutaman viikon päästä pois. Reunat niin korkealla, ettei vesi pääse tieltä pois.”

“Ypäjällä Kuusjoentie, ja eipä Hyrsynkulmantiekään kehuja kestä ‘asfaltti’osuudeltaan, vaikka siellä nyt onkin arvottu paikattavat reiät.”

“Ypäjällä Koskentie. Juosten, pyörällä ja autolla itse käytän tietä ja kaikilla saa varoa etenemistään.”

“Helpompi luetella ne hyväkuntoiset seutukunnan tiet, lista on lyhyt. Valtio kerää autoilijoilta 8,3 miljardia ja teiden hoitoon palautuu vajaa miljardi…”

“Papinsillantie, Tammela, ja vielä kova raskaankaluston liikenne!”

“Laikkalammintie, Forssan päästä varsinkin.”

“Varalaskupaikalta n. 2 km Vieremäntietä on kuoppaa siellä sun täällä, ja ollut kyllä vuodesta toiseen.”

“Maantie 2824 Porras-Vojakkala. Liikennemääriin nähden aivan surkea. ”

“Kuumantie, paikattu mutta reikää taas uudestaan reiän vieressä. Latovainiontietä paikattu Latovainion päässä, mutta paikoin tosi kamala.”

“Järventie, Humppila, samoin Taipaleentie, Humppila.”

 

Uusimmat