Lounais-Häme Lounais-Häme

Löytöeläinten määrä on laskenut viime vuosien aikana: Apua tarvitsevien kissojen määrä on kuitenkin kasvanut

Löytöeläinten määrä on laskenut viime vuosien aikana. Yhä useampi löytöeläin löytää tiensä takaisin alkuperäiselle omistajalleen.
Löytöeläinkoti Käpälämäessä emokissa ja sen pennut odottavat pääsyä uuteen kotiin. Suurelle osalle löytöeläimistä löytyy Lounais-Hämeen alueella uusi omistaja. Kuva: Lassi Puhtimäki
Löytöeläinkoti Käpälämäessä emokissa ja sen pennut odottavat pääsyä uuteen kotiin. Suurelle osalle löytöeläimistä löytyy Lounais-Hämeen alueella uusi omistaja. Kuva: Lassi Puhtimäki

Kadonneiden ja hylättyjen löytöeläinten määrä on vähentynyt kunnallisissa löytöeläinkodeissa. Yhä useampi löytöeläin päätyy takaisin alkuperäiselle omistajalleen. Muutos käy ilmi Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton tekemästä tutkimusta, jossa vertailtiin vuoden 2007 ja 2018 löytöeläinten määriä. Vuonna 2018 löytöeläinkoteihin joutui 6478 kissaa ja 3607 koiraa.

– Löytökoiria päätyi löytöeläintaloihin yli tuhat vähemmän kuin 11 vuotta sitten. Kissojenkin kohdalla on nähtävissä merkittävää laskua. Parantuneisiin lukuihin on syynä todennäköisesti eläinsuojelijoiden aktiivinen valistustyö ja yhä lisääntyvä eläinten tunnistusmerkintä sekä sosiaalisen median mahdollistama nopea tiedonkulku, SEY:n toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli sanoo.

Lue lisää: Tilanne huononee syksyä kohti.

Yhä useampi löytöeläin palautuu takaisin alkuperäisen omistajansa luokse. Alle kymmenen prosenttia löytökoirista jää hakematta takaisin kotiin. Kissojen kohdalla tilanne on murheellisempi. Vain joka neljäs kissa pääsee takaisin alkuperäiseen kotiinsa. Lähes joka viides löytökissa päätyy lopetettavaksi. Tilanne on kuitenkin parempi kuin kymmenisen vuotta sitten, sillä silloin alkuperäiseen kotiinsa palautui vain joka kymmenes kissa. Pullin mukaan tulokset heijastavat arvostuseroja, joita koiriin ja kissoihin liittyy Suomessa.

– Vaikka tilanne löytöeläintaloissa oli kissojen osalta parantunut, apua tarvitsevien kissojen kokonaismäärä on kuitenkin kasvanut. Erityisesti villiintyneiden populaatiokissojen ja huostaanotettujen kissojen määrä on kasvanut. Populaatiokissojen määrä on noussut erityisesti maaseutumaisilla alueilla. Huostaanotot ja muut sosiaalitapaukset taas kasvattavat kissamäärää etenkin kaupungeissa, Pulli sanoo.

Jokioislaisen löytöeläinkoti Käpälämäen löytökissojen määrä on pysynyt tasaisena viime vuosina. Käpälämäen yrittäjä Pirkko Kuisman mukaan tyypillisesti kissa päätyy heidän hoiviinsa, kun ihmiset havaitsevat vieraan eläimen omassa pihapiirissään ja ottavat yhteyttä löytöeläinkotiin.

Lue lisää Käpälämäen toiminnasta.

Mikäli eläimen alkuperäistä omistajaa ei löydy 15 vuorokauden aikana, sille aletaan etsiä uutta kotia. Käpälämäessä tilanne on positiivinen, sillä lähes kaikki löytökissat ovat päässeet takaisin kotiin tai löytäneet uuden omistajan.

– Ongelmallisinta on, että luonnossa elää kissoja, joita kukaan ei omista. Jotkut ruokkivat niitä, mutta varmaa turvaa ja omaa kotia niillä ei kuitenkaan ole, Kuisma toteaa.

24 vuotta Someron löytöeläinkotia ylläpitänyt Anssi Timonen on havainnut löytöeläinten vähenemisen.

Lue lisää Someron villikissaongelmasta.

Suurin muutos on hänen mukaansa tapahtunut viimeisen kolmen vuoden aikana. Timonen uskoo, että valistus ja kesäkissa-kampanjat ovat tehneet ihmisten parissa tehtävänsä. Erityisesti kissojen sirutus helpottaa löytöeläinkodin työtä, sillä sirun avulla eläimen omistaja on helpompi selvittää.

– Meille tulee vuodessa noin 80 koditonta kissaa. Noin 80 prosenttia niistä löytää uuden omistajan. Eläimiä ei voi loputtomiin pitää häkissä, vaikka omistajaa ei löytyisikään. Se ei ole niiden arvoista elämää. Vaikeinta on löytää vanhoille kollikissoille uutta kotia, Timonen kertoo. FL

Uusimmat