Lounais-Häme

Luke ennustaa Itämeren lohen poikaskuolleisuuden kasvavan – taustalla on turskan ahdinko

Itämeren lohen poikaskuolleisuus on tänä vuonna nousemassa merkittävästi viime vuosista, ennustaa Luonnonvarakeskus (Luke). Syynä on lisääntymishäiriö M74, joka ilmenee vastakuoriutuneiden poikasten oireina ja kuolemisena.

Lisääntymishäiriön laajuus voidaan ennustaa tutkimalla tiamiinipitoisuuksia kudulle nousevien lohien mädistä.

Luken mukaan viime syksynä Simojokeen nousseista emolohista arviolta noin kolmannes oli M74-emoja. Niiden jälkeläiset kuolevat kokonaan tai osittain ruskuaispussivaiheessa.

Tutkijat havaitsivat, että Ruotsin puolella Uumajanjoessa ja Daljoessa M74-emokalojen osuus oli vieläkin suurempi. Luken mukaan pahimmillaan yli puolet kutujokiin nousseista emolohista kärsii lisääntymishäiriöstä.

Itämeren tärkeimmän lohijoen Tornionjoen tilannetta ei tutkittu, mutta aiempien tutkimusten valossa Tornionjoen tilanne vastaa melko tarkasti Simojoen M74-kuolleisuutta.

M74 kuristi 1990-luvulla

henkitoreissaan kamppaillutta Itämeren lohta, kun pahimpina vuosina lähes 80 prosenttia lohenpoikasista kuoli oireyhtymään.

M74 johtuu tiamiinin eli B1-vitamiinin puutoksesta. Lohi tarvitsee sitä energia-aineenvaihdunnassaan.

Puutostilan taustalla on ravinto, jossa nuorella, rasvaisella kilohaililla on liian suuri paino. Tutkija

Marja Keinänen

kertoo, että liian kilohailipitoisen ravinnon taustalla on puolestaan turskakantojen romahdus.

– Se vaikuttaa kilohailiin, koska turska on sen pääasiallinen kalastaja. Nythän turskakanta on taas heikko.

Turskaa kalastettiin voimakkaasti 1980-luvulla ja turskakannat vähentyivät pienimmilleen 1990-luvun alussa, jolloin M74 alkoi niittää lohenpoikasia ennennäkemättömällä laajuudella. EU antaa tälläkin hetkellä kalastaa turskaa Itämerellä enemmän kuin tutkijat suosittelevat.

Lisääntymishäiriö hellittäisi, jos lohen ravinnosta suurempi osa olisi vähärasvaisempaa silakkaa ja vanhempaa, vähärasvaisempaa kilohailia. M74:n syntymekanismi osoittaa, miten monimutkaisin ketjuin asiat vaikuttavat toisiinsa luonnossa, ja miten herkästi muutos yhdessä eliölajissa voi vaikuttaa muihin.

Kuluvalla vuosikymmenellä

M74 ei ole juuri vaivannut lohta. Esimerkiksi Simojoella vain alle 10 prosenttia emokaloista on kärsinyt siitä.

Hyvä kehitys päättyi toissa vuonna, kun tiamiinin pitoisuus Itämeren jokiin kudulle nousseiden lohien mädissä pienentyi lähes puoleen vuotta aiemmasta. Viime syksynä tiamiini väheni mädissä edelleen.

Viime vuonna tutkittujen nousulohien joukossa näkyi myös kylkiuimareita, eli lohia, jotka eivät tiamiinin puutoksen vuoksi jaksa uida normaalisti.

Itämeren lohi on elpynyt viime vuosina ja pohjoisen jokiin on noussut runsaasti kaloja lisääntymään. Se suojaa lajia tällä hetkellä lisääntymishäiriön vaikutuksilta, eikä ennustettu kohonnut poikaskuolleisuus välttämättä pienennä lohikantoja merkittävästi vielä lähivuosina.

– Mutta jos tämä M74 jatkuu pitempään ja pahenee, niin kyllähän sillä ilman muuta on vaikutusta, Keinänen sanoo.

Uusimmat

Näkoislehti

30.9.2020

Fingerpori

comic