Lounais-Häme Jokioinen

Lukijan aihe: Apteekin mänty sai siipeensä – Kuinka vanha on Jokioisten keskeinen puu?

Lumikuorma koetteli Keskuskadun vanhaa petäjää.
Jokioisten Keskuskadun mänty sai siipeensä joulukuun lumimyrskypäivänä. Sen muoto ei ole enää entisensä. Arboristin mukaan se voi hyvinkin sinnitellä kasvupaikassaan vuosikymmeniä, vaikka raju leikkaus sitä uuvuttaakin. Kuva: Tapio Tuomela
Jokioisten Keskuskadun mänty sai siipeensä joulukuun lumimyrskypäivänä. Sen muoto ei ole enää entisensä. Arboristin mukaan se voi hyvinkin sinnitellä kasvupaikassaan vuosikymmeniä, vaikka raju leikkaus sitä uuvuttaakin. Kuva: Tapio Tuomela

Siinä se on seissyt nykyihmisen mittakaavalla aina.

Komea mäntypuu Jokioisten Keskuskadun reunassa vanhan apteekkitalon edessä. Jalankulkijat, pyöräilijät, hevosrattaat ja autot ovat vilahtaneet sen ohi, kun puu on kasvanut hontelosta taimesta komeaksi hongaksi.

Se on nähnyt tuulta ja tuiverrusta, kuivuutta ja sadetta, poutaa ja pakkasta – ja myös tulta. Se on kasvattanut runkoon mittaa ja vahvuutta, laajan latvuston ja oksiin tuuheutta. Se on myös pudottanut alimpia oksiaan niin kuin männyn kuuluu.

Viime vuosikymmenet on jatkanut elämäänsä jalkakäytävän ja kadun puristuksessa.

Ajan kuluessa siitä on tullut olennainen osa Jokioisten keskustan näkymää. Kaikki sitä eivät noteeraa, mutta moni kulkija vilkaisee sitä ohimennen ja ajattelee, että se on varmasti suojeltu puu. Sen verran vahva olemus sillä on ollut.

Syyskuussa 2002 mänty oli tuuheammassa kunnossa. Kuva: Seppo Pessinen
Syyskuussa 2002 mänty oli tuuheammassa kunnossa. Kuva: Seppo Pessinen

Forssan Lehden lukija havahtui, että puun muoto on nyt muuttunut. Joulukuinen raskaan lumen myräkkä vaurioitti osaa oksista. Sen oksisto on ajoradan ja jalkakäytävän yllä.

– Totta on, että puusta jouduttiin poistamaan lumikuorman vioittamia oksia. Pelastuslaitos hoiti tehtävän, kertoo Destian Matias Ryhtä.

Muistatko myräkän?

Lounais-Hämeessä sähköttä lähes 200 taloutta torstai-iltana – Pahin tilanne Urjalassa

Lukija miettii mihin oksat ovat joutuneet, sillä olisi halunnut laskea vuosirenkaat. Vuosia voisi olla hänen mukaansa 500.

– Ikävä kyllä en tiedä mihin oksat paikalta vietiin siivouksen jälkeen, Destian Ryhtä lisää.

– Vaikka oksa löytyisi, se ei kertoisi puun ikää, jokioislainen arboristi Piritta Karru huomauttaa.

– Pohjoisessa männyt voivat saavuttaa tuollaisen iän, mutta ei ehkä täällä Etelä-Suomessa. Puun iän voi katsoa tarkasti vain rungon vuosirenkaista, Karru jatkaa.

Ikää puulla on, se on selvä. Karrun valistuneen arvion mukaan ainakin pari sataa vuotta. Hän uskoo, että puu sinnittelee paikallaan vielä vuosikymmeniä, vaikka oksien poisto on ollut raju ja rujo.

Mäntyä on leikattu rajusti.

Luonnonmuistomerkki vai ei?

Onko puulla suojellun tai rauhoitetun status?

Oskari Härmä penkoo Forssan luontomuseon arkistoa. Hänellä on vahva tunne, että puu on rauhoitettu. Lopulta ”Apteekin männystä” löytyy maininta – ”rauhoittamattomien luonnonmuistomerkkien kansiosta”.

– ”Apteekin mänty”, kolmasti anottu rauhoitettavaksi, tie- ja vesirakennushallitus hylkää, Härmä lukee.

Jokioisten kunnassa on kuitenkin vahva oletus, että puu on jossain vaiheessa rauhoitettu. Miksi sitä ei olisi katualueella olevana kaadettu, kun katu on aikoinaan uudistettu?

– Se olisi ilmeisesti rauhoitettu 50-luvun loppupuolen ja 60-luvun alun paikkeilla. Silloinen Alli Väre (myöh. Brander) on ollut asiassa aktiivinen Jokiläänin Kotiseutuyhdistyksen ja Lounais-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistyksen avulla, kertoo hallinto- ja talousjohtaja Mika T. Rantala.

Rantala palaa asiaan myöhemmin. Hän sanoo, että epävarmuus alkaa iskeä, kun arkistosta löytyy Härmän löytöjä tukeva vanha gradu. Lopulta etsinnät tuottavat tulosta.

– Vuodelta 2005 löytyi hyväksytty Mäntylänpuiston asema-kaava. Tässä mänty on merkitty suojeltavaksi puuksi. Eli ainakin sillä on asemakaavan tasoinen virallinen suojelumerkintä.

Männyt vanhoissa kuvissa

Samalla tantereella on ollut männikkö pitkään. Viereinen päiväkoti ja puisto ovat saaneet nimensä sen mukaan.

Mäntypuiston päiväkodin eli 1980-luvulla KOP:n pankkirakennukseksi rakennetun talon tontilla seisoi ennen Palokunnan talo, joka valmistui 1922. Valmistumisen jälkeen otetussa valokuvassa edustalla seisoo kaksi honkaa, jotka muistuttavat kovasti tänä päivänäkin paikalla olevia.

Purettua rakennusta edelsi puinen palokunnantalo, joka valmistui vuonna 1913. Jokioinen–kuvat kertovat -kirjassa rakennusta esittävään kuvaan tunkee vasemmalta, kuva-alan ulkopuolelta, männyn oksa. Talo paloi vuonna 1920.

Liekit loimottivat silloin lähimäntyjen runkoihin, jotka selvisivät jo paksuuntuneen kaarnansa turvin kuumuudesta. FL

 

Uusimmat

Näkoislehti

25.5.2020

Fingerpori

comic