Lukijan aihe: Ruostejärven metsäalueiden hoidossa mennään virkistyskäyttö edellä
Forssan Lehden lukija on huolissaan Ruostejärven alueen metsäaluekokonaisuudesta. Häntä harmittaa, että virkistysalueen metsät ovat paikoin vaikeakulkuisia, jopa ryteikköisiä.
Forssan kaupunki omistaa alueella useamman metsäalueen lähiseudun kuntien kanssa. Kyseisiä metsiä on hoidettu virkistysmetsinä ja sama peruslinja säilyy valmisteilla olevassa Forssan kaupungin metsänhoitosuunnitelmassa.
Metsänhoitosuunnitelma valmistuu tämän vuoden aikana ja määrittelee metsänkäyttöä seuraavan kymmenen vuoden ajan.
Kesäsiirtola-alueella Forssan kaupunki osa-omistaa Salmela-nimisen tilan, jonka pinta-ala on noin 10,2 hehtaaria. Alueen hoidon suunnittelua on vaikeuttanut epätietoisuus entisen leirikeskuksen kohtalosta.
– Olemme olleet odottavalla kannalle, koska lopullisia päätöksiä alueen tulevasta käytöstä ei ole tehty, Forssan kaupunginpuutarhuri Leila Grönholm kertoo.
Forssa omistaa yhdessä muiden kuntien kanssa laajoja alueita myös Ruostejärven kaakkoisosissa Hämeen luontokeskuksen ympäristössä sekä yhtenäisen kokonaisuuden Eerikkilän itäpuolella Leppilammin vieressä.
Mitä virkistyskäyttö metsäsuunnitelmassa lopulta merkitsee, ovatko tietyt metsänhoidolliset toimenpiteet kiellettyjä?
– Päätehakkuissa käytössä ei ole avohakkuita, korkeintaan pienaukkohakkuu.
– Tavoitteena on monikäyttöinen, hyvin kulkukelpoinen, monilajinen ja eri-ikäisrakenteinen metsä, joka on hyvässä kasvukunnossa, Grönholm määrittelee.
Määritelmä tarkoittaa samalla sitä, ettei metsänhoidon päätavoitteena ole hakkuutulojen maksimointi.
Forssan Lehden lukija harmitteli leirikeskuksen läheisyydessä olevaa aukkoa, jossa oli runsaasti puunrunkoja maassa kulkua vaikeuttamassa.
Forssan ympäristöpäällikkö Niina Salminen-Åberg huomauttaa, että lahopuu lisää luonnon monimuotoisuutta.
– On tärkeää, että metsään jätetään myös järeää lahopuustoa, mikä on tärkeää osalle eliölajeja. Vastaavia vaatimuksia on enenevässä määrin myös talousmetsissä. FL
