Lounais-Häme

Lukiolaisilla enemmän niskakipuja, amislaisilla selkäkipuja – Tauottamisesta olisi apua, mutta sitä ei koeta helpoksi järjestää

Huonot työasennot, tietokonetyö ja epäsopivat kalusteet lisäävät nuorten opiskelijoiden niska- ja selkäkipuja.
Opettajat katsoivat Selkäliiton teettämässä kyselyssä, että tietokonetyö ja epästaattiset asennot lisäävät opiskelijoiden niska- ja selkäkipuja. Arkistokuva. Kuva: Pessinen Seppo
Opettajat katsoivat Selkäliiton teettämässä kyselyssä, että tietokonetyö ja epästaattiset asennot lisäävät opiskelijoiden niska- ja selkäkipuja. Arkistokuva. Kuva: Pessinen Seppo

Tilan puute on Selkäliiton teettämän kyselyn mukaan keskeisin syy sille, ettei istumisesta pidetä riittävästi taukoja toisen asteen oppilaitoksissa. Myös oppilaitoskulttuuri kaipaa muutosta.

Opiskelija sekä heidän opettajansa kokevat opiskelijoiden istuvan liikaa opiskelupäivien aikana. Suurin osa toisen asteen opiskelijoista kertoi istuvansa 5–6 tuntia opiskelupäivän aikana. Lukiolaiset kokivat istuvansa ammattioppilaitosten opiskelijoita enemmän. Opiskelijat eivät kuitenkaan olleet erityisen innostuneita ajatuksesta, että koulussa olisi enemmän tunteja, joilla ei istuta ollenkaan.

Runsas istuminen näyttäisi vaikuttavan myös opiskelijoiden terveydentilaan. Kyselystä ilmenee myös, että toisen asteen ammattiin opiskelevat kärsivät lukiolaisia enemmän selkäkivuista. Selkäkivuista vähintään viikoittain kärsi amislaisista enemmän kuin joka neljäs. Lukiolaisista selkäkipua viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana oli kokenut vajaa viidennes.

Sen sijaan niska-hartiaseudun kivut kiusaavat lukiolaisia hieman enemmän kuin ammattikoululaisia.

Sekä lukion että ammattioppilaitosten opettajat kokivat, että opiskeluympäristössä nuorten niska- ja selkäkipua lisääviä tekijöitä ovat tietokonetyö, epäsopivat kalusteet ja staattiset työskentelyasennot.

Selkäliitto teetti kyselyjä Backt to Move! -hankkeessa, joka kartoitti kyselyillä opiskelijoiden selän terveyttä ja edistämistarpeita.

Tauottaminen vaatii muutoksia

Lukiolaiset kokivat voivansa amislaisia vapaammin muuttaa asentoaan oppitunnin aikana. Amislaiset ilmoittivat, etteivät voi liikkua luokassa vapaasti, vaikka opettajat kokivat, että opiskelijoilla on siihen mahdollisuus. Amislaiset myös toivoivat, että opettajat muistuttavat heitä liikkumisesta oppituntien aikana. Lukiossa ero opiskelijoiden ja opettajien näkemysten välillä ei ollut yhtä suuri.

Opiskelijat kokivat selkeästi opettajia enemmän, että oppilaitoksissa on mahdollisuus vaihdella työskentelytapoja.

Opettajien käsitysten mukaan tauottamista estävät tilanpuute, opettajien asenteet ja liikkumisesta aiheutuva häiriö. He kokivat, että myös oppilaitoskulttuuria pitäisi muuttaa tauotusta ja liikettä sallivaksi.

Nuoret olivat kiinnostuneita saamaan tietoa selän hyvinvoinnista. Amislaiset, sekä opettajat että opiskelijat, olivat hieman lukiolaisia kiinnostuneempia saamaan lisää tietoa selän ja niskan terveydestä. Opiskelijat toivoivat saavansa tietoa netistä, Youtubesta tai terveydenhoitajalta.

– Olemme iloisia, että saimme jo hankkeen pilottivaiheessa näin kattavan kuvan oppilaitosten nykytilanteesta ja opettajien sekä oppilaiden kokemuksista siitä, millainen opiskelun tauottamiskulttuuri vallitsee tällä hetkellä oppilaitosympäristöissä. Järjestämme kyselytulosten pohjalta oppilaitoksissa selkä- ja niskaterveyttä edistäviä koulutuksia. Pienetkin liikkeet, tauot ja asentojen vaihtelut lisäävät kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ne tuovat vireyttä opiskelupäivään ja edistävät opiskelukykyä ja tulevaisuuden työkykyä, Selkäliiton Back to Move! -hankekoordinaattori Katri Koivuneva kertoo.

Kyselyt suunnattiin erikseen ammattioppilaitosten ja lukion opettajille ja opiskelijoille. Kyselyihin vastasi yhteensä 64 opettajaa ja 300 opiskelijaa lokakuussa 2019.

Fingerpori

comic

Näkoislehti

28.3.2020

Uusimmat