Lounais-Häme Forssa

Lumeton talvi leikkaa myyräkantaa – Luonto tuli apuun myyrämäärän kasvaessa

LUKE: Myyräkannat ovat vaihtelunsa huippuvaiheessa suurimmassa osassa Etelä-Suomea, Itä-Suomessa ja ylimmässä Lapissa.
Myyrille maistuu taimien ja puunkuorien lisäksi myös viljelykasvit. Kuvituskuva. Kuva: JS juhani salo
Myyrille maistuu taimien ja puunkuorien lisäksi myös viljelykasvit. Kuvituskuva. Kuva: JS juhani salo

Kanta-Hämeen myyrätilanne oli kehittymässä huippuunsa viime syksynä, ja Forssan seudulla tilanne oli hieman sitä parempi. Metsätuhoja ennakoitiin kuitenkin tulevaksi tänä talvena.

– Enää en olisi siitä huolissani Forssan seudulla. Lumeton talvi kurittaa myyriä eli luonto tuli tavallaan apuun, arvioi Metsänhoitoyhdistys Lounais-Hämeen toiminnanjohtaja Kari Kannisto.

Jos metsämaita peittäisi hanki, myyrillä olisi lokoisat oltavat ja otolliset lisääntymisolosuhteet. Olisi suojaa, lämpöä ja ruokaa.

– Syksyllä niitä näki runsaasti maastossa vilistämässä, mutta nyt ilman lumen tarjoamaa suojaa kantaa verottavat pöllöt, ketut ja ankarat märät olosuhteet.

Myös Metsäkeskuksen Forssan toimipisteen metsäneuvoja Kirsi Joukas-Niemi kollegoineen on tehnyt havainnon vahvistuneesta kannasta metsissä liikkuessaan.

– Vielä ei näy myyrätuhoja, mutta myyriä, hiiriä ja rottia on näkynyt runsaasti liikkeellä. Nähtäväksi jää, millaiset tuhot tänä talvena syntyvät, Joukas-Niemi toteaa.

Metsissä ja puutarhoissa liikkuu kolmea eri myyrää. Vesimyyrä syö juuristoa ja taimet voivat kaatua, peltomyyrä taas kaluaa taimen tyviosaa ja metsämyyrä syö pientenkin taimien silmuja ja katkoo myös versoja.

Metsämyyrä on ainoa myyrälajimme, joka kantaa puumalavirusta, joka puolestaan aiheuttaa ihmisissä myyräkuumetta. Myyräkuume tarttuu hengitysteitse ja sitä esiintyy erityisesti syksyisin. Kuva: Tapio Tuomela
Metsämyyrä syö pientenkin taimien silmuja ja katkoo myös versoja. Kuva: Tapio Tuomela

Kantojen suuruus vaihtelee alueittain

Luonnonvarakeskuksen seurantojen mukaan myyrät ovat kannanvaihtelunsa huippuvaiheessa suurimmassa osassa Etelä-Suomea, Itä-Suomessa ja ylimmässä Lapissa.

Puolestaan keskeisessä Suomessa ja Metsä-Lapissa myyräkannat ovat runsastumassa kohti huippua vasta ensi vuonna. Pohjanmaan myyräkannat ovat hyvin alhaiset.

Luonnonvarakeskuksen johtavan tutkijan Otso Huidun mukaan kyseessä ei kuitenkaan ole poikkeuksellisen paha myyrävuosi koko maassa, eikä tiedossa ole erityisen haastava myyrätalvi.

– Myyräkannat runsastuvat ja vähenevät muutaman vuoden sykleissä, mutta tänä vuonna ei voida puhua missään nimessä ennätysmäärästä, Huitu lisää.

Esimerkiksi Etelä-Suomessa oli kaikkien aikojen myyrähuippu talvella 2008–2009, jolloin myyrät tuhosivat täydellisesti noin 20 000 hehtaaria taimikkoa.

Myyräkantojen suuruus vaihtelee samanaikaisesti laajoilla alueilla. Samanaikaisuus ei kuitenkaan ulotu yli koko Suomen, vaan kannat voivat olla yhtaikaa runsaat ja niukat eri puolilla Suomea.

– Eron syynä on muun muassa se, että syklien pituus ei ole kaikkialla Suomessa sama. Pohjoisemmassa Suomessa syklin pituus on pidempi kuin eteläisessä Suomessa, Huitu kertoo.

Eroon heinistä

Myyrätuhojen riski on tänä talvena korkeimmillaan itäisessä Suomessa. Huidun mukaan merkittävin tapa tuhojen ehkäisemiseksi on välttää istutuksia pahana myyrävuotena.

– Toinen käytännön vinkki myyrän torjumiseksi on heinäkasvillisuuden pitäminen maltillisena taimikossa. Heinä on nimittäin sekä ravintoa myyrälle että suoja petoeläimiltä, Huitu lisää.

Puutarhan myyrätuhoja voi ehkäistä myös pyytämällä myyriä hiirenloukuilla ja lumen polkemisella taimien ympärillä.

– Myyrän jyrsintä tapahtuu yleensä lumen sisällä ja kohdistuu taimen tyviosiin. Kun lunta polkee taimen ympärillä, myyrä ei pääse välttämättä taimeen kiinni, Huitu kertoo. FL

Lue myös: Metsämyyrät ovat hiiriä yleisempiä – Jyrsijöiden pääsy sisälle aiheuttaa myyräkuumeen riskin

 

Uusimmat

Näkoislehti

19.9.2020

Fingerpori

comic