Lounais-Häme

Lumettoman talven riemuja: ystävykset testasivat liukkaan ja jäisen Torronsuon lumikengillä

-Kaikenlaista uutta pitää päästä kokeilemaan, ja tällä kertaa se on lumikenkäily, totesi salolainen Satu Syrjänen Torronsuon Kiljamossa.

Syrjänen oli tehnyt turkulaisen ystävänsä Anu Salon kanssa liikuntatreffit lauantaille ja Tammelaan.

-Meillä on sellainen sääntö, että kaksi kertaa kuntoilua ja sitten saa luvan vaikka baari-iltaan, naiset nauravat.

Salo on kenkäillyt aiemminkin, mutta Syrjästä hieman jännitti ennen reilun tunnin patikkaa.

-Vähän jännittää käykö tämä leikatun alaselän päälle.

 

Erärenki Jouni Palénin retkueessa lähti matkaan reilun tusinan verran liikuntalajikokeilijoita. Puolitoistatuntisen aikana ehti tutustua paitsi välineisiin ja lajiin, myös talsia viitisen kilometriä lumettomalla suolla, jossa ei vielä ole toivoa laduista.

Lumen koostumus ja syvyys vaikuttaisivat lajin raskauteen, mutta kuurasta ei ollut kuin hyötyä. Jäinen suo oli hyvä harjoitusalusta.

-Lumikenkäily on siinäkin mielessä erilaista kuin hiihto, että kenkäillessä edetään hitaammin. Siinä ehtii tarkkailla luontoa ja ihastella suota, Palén muistuttaa.

Salo ja Syrjänen palasivat suolta tyytyväisinä: maisemat palkitsivat, ja Syrjäsen selkäkin oli vetreämpi kuin liikkeelle lähtiessä.

-Oikein oli mukava reissu. Lumikengät ovat erinomaiset liukkaalla ja epätasaisella alustalla, sillä piikkien ansiosta askel ei liu’u eikä nilkka taitu. Lähdemme varmasti uudelleen ja voimme suositella muillekin, Syrjänen kertoo.

 

Lumikenkäily ei ole uusi juttu, vaan sen historia ulottuu noin 6 000 vuoden taa. Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaat kehittivät entistä parempia ja eri käyttötarkoituksiin suunniteltuja lumikenkiä.

Suomen Latu ry:n mukaan Suomessa on lumikenkäilty metsätyömailla ja rajavartiossa yli sadan vuoden ajan, mutta vasta 1990-luvulla liikkumismuoto muuttui harrastukseksi.

 

 

Uusimmat

Fingerpori

comic