Lounais-Häme

Lumettomuus johtanut myös vedettömyyteen

Tammelan Pyhäjärven ja Kuivajärven vedenpinnat ovat edellisiä keväitä matalammalla.

Ely-keskuksen mukaan tällä hetkellä pinta on kyseisissä järvissä pitkän ajan keskiarvosta reilu kymmenen senttimetriä alempana. Todennäköisesti tilanne johtaa myös vähävetiseen kesään.

Syinä veden vähyyteen ovat vähäluminen talvi sekä lumien aikainen sulaminen. Ongelman juuret kuitenkin juontavat jo syksylle, jolloin vesistön pinta oli huomattavasti normaalia alempana aurinkoisen kesän sekä Kuhalankosken juoksutusten vuoksi.

-Talvi ei korjannut tilannetta, kun lunta ei juuri tullut. Sekin vähä, mitä tuli, on jo sulanut pois, Hämeen ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Jouni Riihimäki kertoo ja jatkaa:

– Tilanne näyttää todella huonolta, jos ei tule vesisateita. Lunta tuskin enää tulee. Tyhjästä vettä ei järviin ilmesty.

Mataluuden on huomannut myös Kuivajärven rannalla asuva Erkki Liikanen.

-Rannassa kun katsoo, niin eron huomaa ihan silmämääräisestikin. Minulla on rannassa merkit, jotka ovat vahvistaneet, että selkeästi on vajausta, muusikko toteaa.

-On vesi ennenkin ollut talvella matalalla, mutta silloin on ollut lunta. Viime ja edellistalvella näkyivät karitkin jään alta selvästi. Nyt vain ei tule sulamisvesiä, jotka nostaisivat pintaa keväällä, Liikanen jatkaa.

Liikanen ei muista, että pinta olisi koskaan ollut yhtä matalalla tähän aikaan vuodesta. Liikasen mukaan syksyllä veden pintaa laskettiin juoksutuksilla huomattavasti, jottei keväällä vesi nousisi pelloille.

-Syksyllä on vaikea arvioida, paljonko talven varalta pitää vettä päästää pois, Liikanen hymähtää.

Hyötyä tilanteesta onkin nimenomaan maanviljelijöille. Tulvavaaraa ei tällä hetkellä vaikuta olevan, joten alaville rantapelloille tuskin nousee vettä. Pellot myös kuivuvat nopeammin.

Muuta iloa tilanteesta ei Riihimäen mielestä olekaan.

Etenkin virkistyskäytölle veden mataluudesta on haittaa.

Pyhäjärvi on muutenkin matalahko järvi, keskisyvyydeltään vain noin kaksi ja puoli metriä, joten mataloitumisen vaikutukset huomaa helposti. Liikanen asuu Kuivajärven itärannalla, joka on erityisen matala.

-Veneelläni ei voi oikein kuvitellakaan pääsevänsä rannasta ulos nyt. Kun on vähän vettä, pohja raapii mutaa, eikä pääse liikkeelle, Liikanen sanoo.

Vettä ei myöskään pystytä juoksettamaan voimalaitoksen läpi paljoakaan. Riihimäki uskoo, että Loimijokeen päästetään vettä tällä hetkellä läpi käytännössä minimimäärä.

Riihimäen mukaan vedenpinta tuskin nousee pitkän ajan keskiarvon tasolle kevään tai kesän aikana. Siihen vaadittaisiin pitkä ja rankka sadejakso.

-Huonolta näyttää, mutta säät ovat arvaamattomia. Tilanne voi muuttua nopeastikin. Kukaan ei pysty ennustamaan pitkään paikallaan pysyviä sadealueita, Riihimäki sanoo.

-Jos sataisi yhtä mittaa, niin kyllä se pinta voisi palata keskiarvoihin jo viikossa kahdessa. Sellaista ei vain ole luvassa. FL

 

Aiheesta aiemmin:

http://www.forssanlehti.fi/uutiset/25440-pyhajarven-rannalla-odotellaan-syyssateita

 

Pyhäjärven jaKuivajärven pinta
Pyhäjärven ja Kuivajärven pinta on keskimäärin noin 96,5 metriä merenpinnan yläpuolella.Pyhäjärven syvin kohta on 4,7 metriä. Keskisyvyys on noin 2,5 metriä.Tällä hetkellä pinta on ely-keskuksen tiedotteen mukaan pitkän ajan keskiarvon alapuolella noin 13 senttiä.Korkeimmillaan Pyhäjärven veden on mitattu olleen toukokuussa 1932, jolloin veden pinta oli 97,66 metriä meren yläpuolella eli noin metrin nykyistä korkeammalla.Järven vedenkorkeutta on tarkkailtu tilastoihin vuodesta 1926 asti.Mittauspaikka on Pyhäjärven ja Kuivajärven välillä olevan siltarummun kohdalla.Pitkän ajan keskiarvoa vääristää aavistuksen se, että vedenpintaa laskettiin noin 20 senttimetriä vuonna 1949.

Uusimmat

Näkoislehti

25.9.2020

Fingerpori

comic