Lounais-Häme Tammela

Luomuun siirtyminen näkyy linnustossakin – Mustialan linnustoa seurataan, jotta nähdään luomun ja ilmastonmuutoksen vaikutukset

Mustialassa tuotetaan tutkimus- ja vertaistietoa muun muassa luomutuotannosta.
Naakan määrä on seitsenkertaistunut Suomessa 35 vuoden aikana. Kuva: Satu Suoranta
Naakan määrä on seitsenkertaistunut Suomessa 35 vuoden aikana. Kuva: Satu Suoranta

Ammattikorkeakoulun tehtäviin kuuluu tiedon tuottaminen sekä tuotannosta että kokeilu- ja tutkimustoiminnasta. Tulevana kasvukautena perustetaan useita pitkä- ja lyhytaikaisia kokeita pelloille sekä jatketaan aikaisempia Mustialan tutkimus- ja opetusmaatilalla. Lisäksi jatketaan linnustokartoitusta, jonka tarkoituksena on selvittää luomutuotannon vaikutusta eliöyhteisöön.

Yllättävän vähän peltolintuja

Mustialan linnustoseuranta aloitettiin keväällä 2018 maatilan siirtyessä luomuun. Peltojen ja pientareiden sekä pensasto- ja metsäsaarekkeiden että piha-alueiden linnut laskettiin kolmen kerran kartoitusmenetelmällä. Tutkimus liittyi Luonnonvarakeskuksen (Luke) maatalousympäristön linnustotutkimukseen ja 2000-luvun aikana tehtyihin laajoihin laskentoihin.

Maatilan alueella pesi 44 maatalousympäristön lintulajia, joista runsaimpana räkättirastas, naakka ja keltasirkku. Lintuindikaattorin (Luonnontila.fi) mukaan naakka on seitsenkertaistunut 35 vuoden aikana Suomessa. Räkättirastaan määrä on lisääntynyt kolmanneksella. Luken tutkimuksissa keltasirkun määrä on puolitoistakertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana.

Ekologisesti ryhmiteltyinä Mustialassa esiintyi eniten peltojen metsälajeja, esimerkiksi räkättirastaita. Seuraavaksi eniten esiintyi maaseudun pihalajeja, joista runsaimpana varpunen. Varsinaisia peltolajeja, joihin kuuluvat kiuru, töyhtöhyyppä, niittykirvinen, taivaanvuohi ja ruisrääkkä oli vähiten. Reunalajeista runsaimpina esiintyivät pensaskerttu ja viitakerttunen.

Runsain peltolaji oli kiuru (26 paria) ja seuraavaksi runsaimmat töyhtöhyyppä ja niittykirvinen (5 paria). Suunnilleen samankokoisella laskenta-alueella Luken tutkimuksissa Jokioisissa vuonna 2008 kiurun määrä oli viisinkertainen, töyhtöhyypän kaksinkertainen ja niittykirvisen seitsenkertainen. Mustialan ja Jokioisten erojen syynä voi olla yleinen kehitys, esimerkiksi lintu-indikaattorin (Luonnontila.fi) mukaan kiurun määrä on pudonnut 2010-luvulla. Toinen syy parien vähäisyyteen voi olla Mustialan alueen sulkeutuneisuus, koska alueella on runsaasti metsäsaarekkeita.

Tarkemman käsityksen saamiseksi kartoitus tehdään uudelleen kesällä 2019. Linnustoa aiotaan seurata myös tulevaisuudessa luomun vaikutuksen selvittämiseksi ja ilmaston muuttumisen vuoksi.

Useita kokeiluja pelloilla

Luomuun siirtyminen sekä ilmastonmuutos vaikuttavat oleellisesti maataloustuotantoon Mustialassa. Digitaalisaatio ja tiedon avoimuus antaa mahdollisuuden kerätä ja esittää tietoa uudella tavalla. Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalta kerättyä käytännönläheistä vertais- ja tutkimustietoa on mahdollisuus seurata verkosta osoitteesta http://bit.ly/luomuhame. Mustialassa ollaan parhaillaan oppimassa luomumenetelmiä, ja tuotetun tiedon odotetaan hyödyttävän opetuksen ja oman toiminnan kehittämisen lisäksi myös kaikkia alueen maatilayrittäjiä. Monet luomun menetelmät soveltuvat myös tavanomaiseen viljelyyn.

Kesällä 2019 maatilalla tehdään useita peltokokeiluja, esimerkiksi testataan luomumaissin tuotantoa, aloitetaan 18 lajisen/lajikkeisen nurmen viljely, kylvetään monilajisten nurmien havaintolohkoja, lisäysviljellään maatiaisviljoja sekä tutkitaan syysviljojen talvehtimista, viljojen lajikkeita ja luomun rikkakasvien hallintaa sekä pölyttäjähyönteisiä. Elokuussa 8.8.2019 Mustialassa järjestetään pellonpiennarpäivä, jossa esitellään menneen kasvukauden tuloksia. Kokeilu- ja tutkimustoiminta kuuluu ”Luomussa vara parempi”-hankkeeseen, jonka muita toteuttajia ovat ProAgria, Luke ja koulutuskeskus Salpaus.

Kirjoittaja toimii tutkijayliopettajana HAMKin Mustialan kampuksella.

Uusimmat