Lounais-Häme Tammela

Luontokunta Tammelan tiedotuslinja tuotti tulosta – Viesti meni läpi kohdemedioissa

Tuore media-analyysi: Luontokunnan näkyvyys kasvoi 40 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2019.
Kunnanjohtaja Kalle Larssonin mukaan Tammelan medianäkyvyys on kohentunut huikeasti.

– 40 pinnaa lisää näkyvyyttä vuodesta 2016 vuoteen 2019 on huikea saavutus. Brändäys- ja näkyvyystyössä on onnistuttu, iloitsee Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson.

Kasvu näkyy tuoreessa digitaalisen median näkyvyysanalyysissa, jossa on perattu digitaalisen median julkaisuja Tammelasta.

Tammelan medianäkyvyyttä on vertailtu vuodesta 2016 lähtien. Vuonna 2017 tehdyssä kunnan imagoselvityksessä kävi ilmi, että kaksi kolmasosaa vastaajista ei tuntenut koko kuntaa. Ne, jotka kunnan tunsivat, kiittelivät sen luontoa sekä kesämökki- ja asumisympäristöä.

Lue myös: Suuri yleisö ei tunne Tammelaa

Tuloksen havahduttamana Tammela päätti alkaa paukuttaa tiedotuksen rumpua, ja kunnassa aloitettiin tavoitteellinen brändäys luontokunnaksi. Viime vuonna valmistui kunnan viestintästrategia ja sosiaalisen median suunnitelma viestinnän ja markkinoinnin pohjaksi.

– Kohdensimme tiedotuspalvelun kautta viestintää tietyille toimittajille ja erityisenä tavoitteena meillä oli Yleisradion, Helsingin Sanomien ja Maaseudun Tulevaisuuden tavoittaminen. Tässä onnistuttiin, Larsson lisää.

Lue myös: Onko Tammelan luontokuntabrändi täysosuma? ”Meistä puhutaan ja Tammelassa vieraillaan vuosi vuodelta enemmän”

128 eri mediaa kirjoitti Tammelasta vuonna 2019. Kunta mainittiin yhteensä 1 198:ssa uutisessa. Mainintojen määrä on kasvanut seurantavuosien aikana paitsi verrattuna vuoteen 2017, jolloin järjestettiin kuntavaalit.

Viestinnän kohdentaminen teki tehtävänsä. Ylessä osumien määrä nousi vuodessa 21:stä 51:een. Maaseudun Tulevaisuudessa 2:sta 17:ään ja Helsingin Sanomissa 7:stä 13:een.

Forssan Lehti lähimediana on omilla luvuillaan. Kasvua Tammelaa koskevissa jutuissa oli 405:stä 543:een.

Myös sosiaalisen median näkyvyys kasvoi vuonna 2019 edellisvuosiin verrattuna. Kanavajakaumasta Tammela on eniten saanut mainintoja Twitterissä.

Analyysin toteutti Meltwater. Se koostuu niin printti- kuin sähköisen median aineistoista. Mukana oli 230 000 globaalia ja 2 800 suomalaista toimituksellista medialähdettä.

Analyysi kuvaa kunnan näkyvyyttä, sävyjä ja volyymia sekä antaa kokonaiskuvan kunnan imagosta ja näkymisestä eri medioissa.

Aloite syventävästä analyysistä

Tammelan valtuustossa tehtiin viime maanantaina aloite uudesta tutkimuksesta. Ilkka Tuovinen (meta) esitti analysoitavaksi viestintästrategian ja jo tehtyjen toimien vaikuttavuutta. Analyysi voisi kertoa onko kunnan houkuttelevuus esimerkiksi asuinpaikkana ja yritysten kotipaikkana lisääntynyt.

Kalle Larsson pitää ideaa hyvänä.

– Laajempi imagotutkimus olisi hyvä toteuttaa kunnassa viiden vuoden välein. Se olisi erinomainen työkalu, Larsson arvioi.

Luottamushenkilöt saavat aikanaan päätettäväkseen löytyykö tutkimukseen rahaa. Vaikuttavuutta mittaavan analyysin hinta voisi Larssonin arvioiden mukaan olla noin 10 000 euroa. FL

Somessa kilahteli

Vuonna 2019 Tammela keräsi yhteensä 10 085 mainintaa sosiaalisesta mediasta. Osumien määrä kasvoi 6,6 prosenttia vuodesta 2018 ja peräti 58,5 prosenttia vuodesta 2017.

Instagramissa keskiössä olivat alueen luonto ja luonnonpuistot sekä tapahtumat.

Twitterissä keskustelu keskittyi kunnan asioihin sekä tapahtumiin.

Yksittäinen korkein somehuippu koettiin toukokuussa 2019, kun Twitterissä ja Instagramissa kommentoitiin Saaren kansanpuistossa järjestettyä MetsäHUB:ia.

Kansallispuistot

Kansallispuistot näkyivät yhteensä 4 489 julkaisussa. Niiden näkyvyys laski 23 prosenttia vuodesta 2018.

Eniten sosiaalisen median osumia sai Torronsuon kansallispuisto ja toiseksi eniten Liesjärven kansallispuisto.

Uutisia

Tammelasta löytyi 1 198 uutisartikkelia ja niistä 1 026 oli sävyltään neutraaleja. Positiivisia uutisartikkeleita oli 135 kappaletta ja negatiivissävytteisiä 37 kappaletta.

Uusimmat

Näkoislehti

15.8.2020

Fingerpori

comic